tiistai 3. tammikuuta 2017

Liikaa nimiä

Useimmat ystäväni tuntevat minut lempinimelläni, mutta täällä Bloggerissa olen ollut Elisabet ja sitten minulla on se ihan oikeakin nimi. Hankalaa, eikö? Turhaannuin tuohon nimikimaraan, ja näin uuden vuoden kunniaksi ajattelin vähän selkeyttää tilannetta.


Tarkkasilmäisimmät ovatkin ehkä huomanneet, että blogissa julkaistut piirustukset ovat signeerattu nimellä Maru. Kyllä, aivan kuten se laatikoita rakastava japanilainen scottish fold. Tuo lempinimi on ollut minulla jo varmaan 15 vuotta. Ajattelin ottaa sen nyt käyttöön myös täällä bloggerissakin. Blogin osoitteeseen jätän kuitenkin vanhan nimen vielä toistaiseksi ainakin, koska pelkään blogin osoitteen muuttuessa blogin putoavan lukijoiden listoilta pois. Vastaan on kuitenkin tullut mitä eriskummallisimpia blogiosoitteita, joten se nyt tuskin on ainakaan tyylivirhe pahimmasta päästä?

Mitä mieltä te olette somessa ja muualla käytettävistä nimimerkeistä ja millaisia linjauksia itse olette tehneet niiden kanssa?

Translation:
I have too many names. I have a nickname, in blogosphere I have been Elisabet and then I have official name. Sounds complex?

The sharpest readers may have noticed that I have signed my drawings and paintings with name Maru. (Yes, the same as the Japanese box loving scottish fold.) Maru has been my nickname at least 15 years. I want to make things easier and start to use it here also. However I'm not going to alter the address because I don't want you readers to lost my blog again. 

6 kommenttia:

  1. Toihan on kiva! Ja selkeämpää todellakin :)
    Nykyään on kyllä vaikka mitä nimimerkkejä "somettajilla". Mulla on vuosia toiminut tää sama netti-lempinimi, jota kylläkään kukaan ei käytä oikeessa elämässä... :D
    Välillä seikkailin itsekin eri nimisenä nettimaailmassa, mutta selkeyden vuoksi nykyään niin sähköposti kuin instagram-tili on Nadya-nimen alla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuokin on kyllä ihan kätevää, että on tuollainen vakiintunut nimimerkki jota käyttää kaikkialla. Itse aloin kokemaan tuon aidon lempinimen käyttämisen helpompana senkin kannalta, että jos blogin kautta tutustuu ihmisiin niin ei tarvitsisi selitellä nimeään niin hulluna.

      Poista
  2. Tietty anonyymiys sometilien kanssa kiehtoo kovasti ja siksi tuntuukin epämukavalta kun melkein kaikkialla vaaditaan nykyään oikean nimen antamista :'D Haluaisin että jokaisella sometililläni olisi sama nimimerkki, mutta ettei niitä löytäisi "liian helposti" omaa nimeäni googlettamalla. Omat nimimerkit ovat yleensä vain nimiä jotka olen keksinyt päästä tai sanoja jotka ovat jostakin syystä takertuneet mieleen. Yritän kovasti yhtenäistää tilejäni, mutta mieleni muuttuu nimien suhteen niin nopeasti etten ole saanut mitään mahtavaa aikaiseksi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonymiteetti kyllä myös tavallaan tuo tietynlaista suojaa ja turvallisuuden tunnetta :) tosin sitten jos haluaa lisätä oman somepersoonan tunnettuutta, niin nimimerkkien harmonisointi olisi se avainsana.

      Poista
  3. Nimiasiat on hankalia. Itse kuljen netissä lempinimelläni, jota käyttää sekalainen joukko reaalielämän tuttujakin. Tuskastelen tilien kanssa, jossa Eni on jo käytössä tai liian lyhyt. En haluaisi viljellä enää teiniaikaista kasipalloa ja blogin nimikin on aika pitkä, mutta se sentään harvemmin on varattu.
    Eni on naamatustenkin parempi, koska se tuntuu enemmän omalta ja ihmisillä on tapana sekoittaa Elisa Elinaan kokoajan. Riippuu vähän tilanteesta ja mielentilasta esittelenkö itseni Eninä vai Elisana.
    Suosittelen pitämään blogin osoitteen samana. Se tuskin ketään tuollaisenaan haittaa. Ikävämpää olisi kadottaa sinut listoilta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on sitten suunnilleen sama tilanne kuin minulla! En meinaa osata ikinä päättää miten esittäytyä uusille tuttavuuksille, virallisella nimellä vai lempinimellä. Virallisesta nimestä on vuosien varrella tullut varmaan 100 väärin kuultua/muistettua variaatiota :D

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥
Thank you for commenting! ♥