tiistai 5. helmikuuta 2019

Millaisia teevälineitä käytän?

6.2. vietetään Teen päivää! Valtakunnallisen Teen päivän tarkoituksena on tehdä hyvää teetä tunnetuksi ja saattaa teenjuojat yhteen nauttimaan teetä. Minun aikatauluni ei kuitenkaan anna periksi yhteisille teehetkille, mutta sen sijaan fiilistelen teetä täällä blogissa toivepostauksen merkeissä. Lukijatoiveena kyseltiin nimittäin postausta, jossa esittelisin teen haudutukseen käyttämiäni tarvikkeita. Ylipäätäänhän hyvää teetä voi valmistaa todella erilaisin välinein ja postauksen kommenteissa kuulisin myös mieluusti siitä, miten te valmistatte omat teenne!


Teesihdit
Hyvä teesihti on teetarvikkeiden ykkönen ja tekee irtoteen hauduttamisesta helppoa. Jos teeharrastusta on vasta aloittelemassa, niin toimiva ja tilava teesihti on minusta ehdoton ensihankinta.

Sellaisenaan suoraan mukiin käytettäviä teesihtejä minulta löytyy kaksi. Toinen on iso ja tilava haudutuspallo, joka oli heti ostamisen jälkeen tosi aktiivisessa käytössä. Pallo on ostettu Porvoon vanhasta kaupungista, mutta juuri kyseistä mallia ei muistaakseni enää siellä ole myynnissä. Vastaavasti isoja haudutuspalloja metalliverkolla kuitenkin löytyy monestakin paikasta. Toinen sellaisenaan käytettävä teesihtini on korin mallinen Forsman Tean Handy. Nykyään käytän enimmäkseen sitä, koska se on helppo puhdistaa ja sopii oikeastaan mihin tahansa mukiin.


Sihtien säilytys
Sihtien säilytystä varten keittiössä on Indiskasta ostettu pieni tarjotin ja Fidalta alle eurolla löytynyt Arabian Hovi-sarjan asetti. Käytön jälkeen tyhjennän sihdin lusikalla, huuhtelen vedellä ja laitan sen asetille tai muuhun astiaan. Pesen sihtejä tietenkin myös käsitiskiaineella säännöllisesti ja välillä ne käyvät tiskikoneessa.


Teen mittaaminen
Teen annosteluun käytän briteistä tuliaisiksi saamaani lusikkaa, jolla ei ole mitään tekemistä virallisen teelusikan mitan kanssa. Arvioin teen määrän aina silmämääräisesti, sillä irtoteelaatuja on hyvin eri kokoisilla lehdillä eivätkä ne siksi ole kovin hyvin verrainnollisia vetoisuusmittoihin.


Teekannu
Teekannuna minulla on ollut jo vuosia Prismasta ostettu Housen 1,2 l lasinen teekannu. Siinä sihdin saa nostettua kätevästi pois haudutusajan täytyttyä. Hintakaan ei päätä huimaa, tämä nimittäin maksaa noin 20 €. Vitsillä sanon usein että olen vuosien varrella suositellut tätä jo niin monelle, että voisin ansaita näiden myynnistä provikkaa. Muita teekannuja yritän vielä toistaiseksi olla hamstraamatta.


Vedenkeitin
Meidän kodin kovin teehifistelyjuttu on brittivalmisteinen Brewista Smart Brew -vedenkeitin, joka lämmittää veden asteen tarkkuudella. Olin itse käyttänyt vuosikausia liedellä lämmitettävää pannua, jonka kanssa olin oppinut arvioimaan veden lämpötilan kuulon perusteella. Mies ei kuitenkaan ollut kiinnostunut tätä treenaamaan, joten meille hankittiin tuo teehullujen brittien vempele. Kyllähän sitä vettä vaatimattomamminkin keittelisi, mutta on tämä kyllä tosi kätevä.

Vedenkeitin löytyi teekauppa Chayan valikoimista. Hintaa keittimellä oli noin 120 €, mutta tilausta näpytellessä käytettiin uuden uutiskirjetilauksen alennuskoodi, yli satasen tilauksesta rapsahti lisää alennusta ja postikulut tulivat ilmaiseksi. Alennusjuhlan jälkeen keittimelle jäi hintaa reilu 90 €. Tämänhetkisistä alennuksista minulla ei ole tietoa, mutta kannattaa käydä tsekkaamassa tilanne, jos ostoslistalla on laadukas vedenkeitin.


Hyvää Teen päivää kaikille!

sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Tammikuun parhaat

Tammikuussa en kerennyt paljoa kuvaamaan, kun ajan veivät oppari, työt, koulun kursseille palaaminen ja hulppea influenssa + keuhkoputkentulehdus -kombo. (Olin syksyllä muka niin kiireinen, että jäi rokote ottamatta ja arvatkaa vaan miten kaduttaa. Ensi syksynä haen varmasti jälleen influenssapiikin.)

Suurin osa taudista on jo selätetty, mutta haju- ja makuaisti ovat nuhan takia vielä hieman vajavaisia, joten minulla ei ole nyt nostaa kuukauden parhaisiin yhtään teelaatua. Kipeänä valitsen teehyllystä yleensä niitä laatuja, jotka eivät ole yltäneet suosikkeihin tai jotka ovat olleet muuten vaan kaapissa jo kauan. Mutta nyt niitä tammikuun parhaita juttuja:


Madaran SOS -sarja
Kovat pakkaset, stressi ja kipeily eivät tehneet iholle hyvää, mutta onneksi minulta löytyy tämä tehokolmikko. Oikeastaan kaikki aiemmin kokeilemani kosteuttavat kasvonaamiot ovat olleet aika mitäänsanomattomia, mutta tämä SOS on perin mainio tuntuen oikeasti ihoa ravitsevalta. Kasvovoide toimii hitaina aamuina myös meikin alla ja seerumi ilmeytyy nopeasti ihoon jättämättä inhottavaa kalvomaista tai rasvaista tunnetta. Stressin jäljille näillä tuotteilla ei tokikaan paljoa mahda, mutta vitsi miten kivaa, kun yleensä talvisin kuivuva ihoni ei ole vuosikausiin voinut talvella näin hyvin kuin nyt!

Meillä alettiin kierrättämään muovipakkauksia!
Huomasin lähimmän muovinkeräyspisteen olevan kotoamme vain muutaman hassun kävelyminuutin päässä ja ajattelin, että miksipäs ei? Meillä menee edelleenkin muovia myös sekajätteeseen, kun ei tiskailla mitään vanukaspurkkeja ja kanapakkauksia, mutta vähäkin on jotain ja jostain täytyy aloittaa. Olen todella tyytyväinen tähän päätökseen. Huikkaa, jos haluat kuulla aiheesta jossain vaiheessa lisää!

Firefly
Katsoin Fireflyn ekaa kertaa läpi kolmisen vuotta sitten ja nyt huomasin, että sarja on tullut Suomen Netflixiinkin vihdoinkin ja kaikki jaksot tulikin jo taas kahlattua läpi. Jos sci-fi ja tarkemmin sanottuna omaperäinen avaruuswestern nappaa, niin kannattaa tsekata! Fireflyta on tehty valitettavasti vain yksi tuotantokausi, mutta jokainen jakso on ainakin minusta mahtava ja tylsiä hetkiä ei ole ollenkaan, vaan juoni menee tasaisen kiinnostavasti eteen päin.


Miten sinun tammikuusi meni?

sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Klassisia teelaatuja Chayasta

Avomieheni innostui noin vuosi sitten uudelleen teestä ja sen myötä tehtiinkin porukalla valtava teetilaus Chayalle. Sitä ennen meillä oli lähinnä erilaisia maustettuja teelaatuja, mutta maustamattomien laatujen ystävänä Aleksi kaipasi teehyllyllemme täydennystä. Minulle lähempänä sydäntä ovat edelleen maustetut teelaadut, mutta on ollut kieltämättä mielenkiintoista maistella myös klassisempia laatuja. Niisäkin makuskaala on todella laaja. Nyt päästään ihmettelemään näitä yhdessä kuvien ja kompaktien arvioiden muodossa! Tällä kertaa napsin kuvat valmiksi haudutetuista teistä, koska näissä laaduissa teen värien kirjo tuli erityisen hyvin esille.

Jeoncha / vihreä tee / Korea (luomu)
Korealainen jeoncha on tehty muistuttamaan tuttua japanilaista senchaa. Maku oli erittäin pehmeä, jopa makean pähkinäinen ja siinä oli häivähdys vihreää ruohoisuutta. Tämä on ns. arkitee, jota hintansakin puolesta passaa juoda vaikka päivittäin. Maku on helposti lähestyttävä ja tämä onkin oiva valinta, jos haluaa vaihtaa markettiteestä johonkin hieman laadukkaampaan.

Kyobancha / vihreä tee / Japani
Kyobancha oli tummaksi paahdettua kiotolaista banchaa. Sen maku oli erittäin merellinen ja kuvittelisinkin tämän sopivan johonkin sushiraflaan ruokateeksi. Ensimmäisellä maistelulla maku oli sekä minun, että Aleksin mielestä jopa liian kalaisa ja outo. Pussi hautautuikin teehyllyn syövereihin, josta kaivoin sen esille näitä blogikuvia varten. Innostuin maistamaan uudelleen kuvaa varten haudutettua teetä, jolloin se osoittautuikin sittenkin miellyttäväksi. Vaatinee siis hieman totuttelua.

20 Years old puerh / puerh / Kiina
Tämä 20 vuotta iätetty puerh oli herkkua! Tuoksu ja maku olivat tässäkin kaikkien puerhien tapaan maanläheisiä (lue: navettaisia), mutta maku oli myös huomattavasti pehmeämpi ja pyörempi, kuin vähemmän aikaa iätetyissä puerheissa. Tämä on siis ihan omaa luokkaansa, kun verrataan vaikkapa vain kolme vuotta iätettyyn puerhiin. Jos puerh ei ole ennestään tuttu teetyyppi, on siihen helpointa tutustua tällaisen pehmeän laadun kautta.

Tilauksessa oli myös super jännä ja outo ganpu, joka jäi kuvaamatta valitettavasti. Ganpu on siis perinteinen puerhilla täytetty kuivattu mandariini. Kuivan hedelmän kuoren rikkomiseen tarvittiin perunanuijaa ja haudutetun teen maku oli hassu. Meitä oli kolmihenkinen raati maistelemassa, kun Aleksin kaveri tuli kylään. Aleksi tykkäsi ganpun aromista, mutta minulle ja kaverille ei oikein maistunut tämä erikoisuus.

Qingxiang tie guan yin / oolong / Kiina
Tämä oolong maistui todella pehmeältä ja makealta. Aromi oli jopa vähän kuukainen ja muistutti minua lähinnä jasmiinista. Jasmiini ei yleensä ole ollenkaan minun juttuni, mutta tässä se kuitenkin toimi semi hyvin ja oolongeista tykkäävä Aleksi mieltyi tähän paljon.

Genmaicha / vihreä tee / Japani
Kyseessä on paahdetulla riisillä maustettu bancha. Alun perin tämän teenhän on keksinyt japanin köyhälistö, jolla oli tapana jatkaa teetä paahdetulla riisillä. Tästä oli myös sencha-versio myynnissä, mutta haluttiin tämä autenttisempi. jossa pohjana on bancha. Teen aromi muistutti popcornia ja maku oli samaan aikaan suolainen ja makea, sellainen ruokaisa. Tykkäsin tästä teestä erittäin paljon.

Juotteko mielummin maustettua vai maustamatonta teetä?