Helsingin henget

Kesällä kaveri suositteli minulle erästä kummituskirjaa, jonka luettuani haluan kertoa siitä myös teille. Säästin postauksen julkaisun tänne syksymmälle, koska teemaltaan tämä osuu oivasti pimeneviin iltoihin ja halloweeniin. Englanniksi tästä ajastahan käytetään myös sanaparia spooky season, mutta korviini ei ole kantautunut mitään yhtä kivaa suomenkielistä vastinetta.

Olen lukenut aiemminkin pari kummitustarinoita yhteen kokoavaa teosta, mutta 2018 ilmestynyt Helsingin Henget oli aivan omaa luokkaansa. Kirjan ovat kirjoittaneet Helsingin kaupunginmuseon kummitusvastaavana työskennellyt Vanessa Kairulahti sekä folkloristi ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Karolina Kouvola.

Kummituskaupunkeja miettiessä mieleen tulee varmasti monelle York tai Edinburgh, mutta ei tarvitse lähteä merta edemmäs haamujahtiin päästäkseen kutkuttavien aavetarinoiden tapahtumapaikoille. Niitä nimittäin riittää myös maailman aavepääkaupunkien joukkoon lukeutuvassa Helsingissä.

Aiemmin lukemani kummitustarinakokoelmat ovat kasanneet suomalaisia aavetarinoita tiettyjen pääotsikoiden alle. Niitäkin on ollut kiva lukea, mutta koska en tiedä kaikista alueista ja niiden historiasta, ovat monet tarinat jääneet ilman kontekstia. Helsingin henget -kirjassa sen sijaan käydään aluksi kompaktisti läpi Helsingin historiaa, jonka jälkeen siirrytään tarkkoihin lokaatioihin sijoittuvien kummitustarinoiden pariin. Kunkin tarinan kohdalla pureudutaan myöskin kyseisen kohteen historiaan, kuten rakennuksen vuosien varrella muuttuneisiin käyttötarkoituksiin ja asukkaisiin.

Aavetarinoiden joukosta mieleeni jäivät erityisesti kaksi tarinaa. Suomenlinnassa Lemmenlammen liepeillä olen joskus itsekin istuskellut tietämättä, että se on toiminut myös dragisen rakkaustarinan näyttämönä. Toinen suosikkini oli Vironkadun päätön Aleksi, joka on rakkaushuoliensa innoittamana säikäytellyt etenkin naisia. Päättömän Aleksin tarina piti toki myös luetuttaa omalla Aleksilla läpi.

Kaiken kivan lisäksi Helsingin henget -kirjan lopussa on kartta. Sen avulla Helsingissä voi tehdä omatoimisesti kummituskävelyn ja tutustua osaan kirjassa esitellyistä kohteista! Mikäpä olisi sen parempaa syystekemistä, jos asuu Helsingissä, lähikunnissa tai reissaa sinne.

Mitä kirjaa suosittelisit luettavaksi syksyllä?

Oopperan kummitus ja kolme muuta teetä The Ouncelta

Syyskuu on varkain kulunut jo yllättävän pitkälle ja sen myötä blogissakin on pikkuhiljaa aika laittaa halloween-vaihde päälle. Tosin myönnettäköön, että täällä on hieman halloween-masiksen tunnetta ilmassa. Intoa hypettää halloweenia olisi, mutta kaikki siihen liittyvä tulee Suomessa kauppoihin niin tolkuttoman hitaasti. Harmistuksen sinetöi Espresso House, jonka Pumpkin latte tuli viime viikolla viimein taas myyntiin. En kuitenkaan kyseistä herkkua viikonloppuna saanut, sillä makusiirappi oli loppunut. Luulisi että kahdella mobiilitarjouksella ja yhdellä push-notifikaatiolla boostattuun kampanjan alkuun olisi varauduttu vähän paremmin. Yritän nyt puhaltaa lisää happea hiillokseen, jotta innostus tämän vuoden halloweenia kohtaan palaisi.

Korkataan nyt kuitenkin tämän vuoden halloween kevyesti kurkkaamalla Oopperan kummitusta ja muutamaa muuta teetä, jotka ostin The Ouncesta viime lokakuussa!

Oopperan kummitus sisältää mustaa teetä, kurpitsan paloja ja siemeniä, inkivääriä, kanelia, kardemummaa ja sikuria. Sekä nimi että sisältö hurmasivat minut heti, kun kuulin tästä uutuudesta vuosi sitten. Tyyliltään tee on siis hyvin lähellä chaita, mutta syksyisellä twistillä. Kurpitsa ja sikuri tekevät Oopperan kummituksesta makeampaa kuin chai, ja kanelikin on selkeästi erottuva. En ole osannut päättää, onko tämä parempaa maidolla vai ilman. Oopperan kummitus on super herkullinen ja nappivalinta viilenevään vuodenaikaan. 

Sumuinen saari on vilahtanut blogissa lukuisia kertoja aiemminkin, ja se on ensimmäisiä – ellei jopa ensimmäinen tee, jota olen The Ouncelta maistanut. Tässä laadussa on mustaa Ceylonia, suklaapaloja, kaakaota, mansikkaa sekä vaniljaa. Sumuinen saari on suklainen ikisuosikkini ja ehdottomasti kaikista kaakaota tai suklaata sisältävistä teelaaduista paras, mitä olen maistanut. Tämän pariin tulee palattua aina uudelleen ja uudelleen.

Luminen inkivääri on myös yksi syksyn ja talven kestosuosikkejani ja se vilahti mm. Joulukuun parhaat 2020 -postauksessa. Lumisen inkiväärin pohjan muodostavat vihreä Sencha, valkoinen Pai Mu Tan, Männynneula, Lung Ching, Vihreä Jasmin, Gunpowder sekä Chung Lou. Teesekoitus on maustettu inkiväärillä, tähtianiksella, vadelmalla, neilikalla ja mustapippurilla. Nimestään huolimatta maistan Lumisessa inkiväärissä pääroolissa vadelman ja aniksen. Tämä tee on samaan aikaan pirteä ja lempeä.

Lempeä laventeli oli Oopperan kummituksen ohella toinen uutuuksista, jonka huomasin lokakuisella The Ounce -vierailullani. Tämä vihreä tee on maustettu laventelilla ja seljanmarjalla. Maussa on vahvasti läsnä marjaisuus, jota laventeli taittaa. Kyseessä ei siis ole mikään tymäkän kirpeä tee, vaan nimenomaan lempeän makea. Tämäkin oli erittäin kiva uusi tuttavuus.

Millaista teetä tykkäät juoda syksyisin?

Elokuun parhaat 2021

Elokuu oli tapahtumarikas, kun puolet siitä kului lomaillessa ja jälkimmäinen puoli latautuneilla akuilla ja intoa puhkuen. Elokuussa alkanut taloyhtiön julkisivuremontti söi vähän fiiliksiä, mutta jos sitä ei lasketa, niin kuukausi oli varsin kiva.

Loma
Lomailin elokuussa, mikä teki todella hyvää. Työtaakka heinäkuussa oli ollut kohtuullinen, joten vapaiden alettua pääsin heti rentoon lomamoodiin. Lomalla panostin muunmuassa hyviin aamiasiin ja liikuntaan. Kerettiin myös tekemään yhdessä Aleksin kanssa muutama kiva lomareissukin.

Kellokosken sairaalamuseo
Kellikselle tehtiin Aleksin kanssa päiväretki ja käytiin tutustumassa mielenterveyshoidon historiaan Kellokosken sairaalamuseossa. Museo oli sisällöllisesti varsin vaikuttava ja herätti paljon ajatuksia ja pohdittavaa. Hoitovälineistön ja valokuvien lisäksi esillä oli myös runsaasti potilaiden tekemiä käsitöitä ja taidetta vuosien varrelta. Erityisen upeita olivat mielestäni nuo postauksen ensimmäisessä kuvassa olevat patsaat. Museon selitteet olivat myös todella informatiivisia ja mielenkiintoisia. 6/5!

Päivä Helsingissä
Vietin päivän Helsingissä tapaamassa kaveriani, joka kirjoittaa Art of the Dress -blogia. Emme olleet nähneet pitkään aikaan, joten juteltavaa riitti. Pörrättiin kaupoissa ja käytiin syömässä sekä kahvilla. Oli tosi kivaa! Mukaan tarttui herkkuja, kengät ja merisiilin muotoinen kynttilä. Uutena kauppatuttavuutena mainittakoon Fredalta tunnelmallinen Room 32 -sisutusliike, jonka estetiikassa yhdistyvät eksotiikka, krumeluurit ja kuriositeetit. Sieltä löytyi tuo ihastuttava merisiili-kynttiläkin.

Tampereen matka
Parin yön reissu Tampereelle oli ehdottomasti elokuun ja kesälomani kohokohta. Tampere on jotenkin tosi lähellä sekä minun että Aleksin sydäntä, ja matka sinne oli tälläkin kertaa todella mukava ja sai hyvälle mielelle. Tampereen matkastamme voi lukea tarkemmin omasta postauksestaan.

Kodinhoitotilan uudistus
Maalailin viimein pienen kodinhoitotilamme seinät ja mietin vähän kierrätysratkaisuja uusiksi, jotta ne olisivat siistimmät ja helpompia käyttää. Kodinhoitotilan uudistuksesta ja tulevista suunnitelmista on tulossa myöhemmin erillinen postaus, jahka vain ehdin kuvailemaan ja kirjoittamaan!

Omenasato
Meillä ei ole omia omenapuita, mutta tänäkin vuonna sain porukoilta kilokaupalla omppuja. Nyt on pakastin täynnä sekä tavallista omenahilloa että kanelilla maustettua. Leivoin myös pitkästä aikaan omenapiirakan. Onko teillä muuten jotain suosikkeja, mitä leivotte aina syksyn koittaessa?