Kesäkuun parhaat 2021

Hei vaan ja toivottavasti teillä jokaisella sujui juhannus mukavasti! Itse satuin tällä viikolla nappaamaan riesakseni kesäflunssan, jota parannellessa keskikesän juhlakin hujahti. Nyt on onneksi kuitenkin jo parempi olo, sillä juhannuksen myötä minulla alkoi myös ensimmäinen pätkä kesälomaani. Kesäkuuta on vielä kolme päivää jäljellä, mutta kurkataan kuitenkin jo nyt tämän kuun parhaita juttuja.

Teepolun Yuzu sencha
Viime kesänä Teepolusta ostetut teet pääsivät viimein käyttöön ja niistä Yuzu sencha on erityisesti hurmannut erikoisuudellaan jääteenä. En koskaan ole yuzua sellaisenaan maistanut, mutta tässä teessä se on ainakin varsin ihana – jotain sitruunan ja mangon väliltä mielestäni. Näistä Teepolun ostoksista on luvassa tarkempi reportaasi heinäkuussa.

Lintujen laulu, erityisesti iltaisin

Eräs työkaverini valitti hiljattain, että linnut huutavat niin kovaa, ettei saa nukuttua. Minua taas ei ole öinenkään linnunlaulu haitannut, vaan päinvastoin. On ollut todella rentouttavaa nukahtaa tuuletusikkunan kautta kuuluvaan lintujen ääneen ja puiden huminaan tuulessa.

Brunssi
Järjestin kesäkuun alussa vanhempiani ilahduttamaan sunnuntaibrunssin, joka oli itseasiassa myös ensimmäinen järjestämäni kunnon brunssi ikinä. Tarjolla oli mimosat, teetä ja kahvia, täytettyjä munia, juustoskonsseja itse maustetulla ruohosipulituorejuustolla sekä pannukakkuja marjoilla, kanelisella päärynähillokkeella ja kermavaahdolla. 

Helsingin henget
Tätä kirjaa minulle suositteli eräs uusi tuttavani, ja se vaikuttaa tosi mielenkiintoiselle. Kirja poikkeaa aiemmin lukemistani kummitustarinakokoelmista siten, että siinä kerrotut Helsinkiläiset kummitustarinat tarinat nivotaan kiinteäsi yhteen alueen historian kanssa.

Loma alkoi

Lomailen kesä- ja heinäkuun välisen viikon. Ei suoraan sanoen ole vielä mikään kovin riehakas lomafiilis, ja veikkaan, että tämä loma menee aika puhtaasti vain töistä ja kipeänä olemisesta palautumiseen. Toivottavasti alkava viikko toisi mukanaan kaikkea kivaa!

Miten sinun kesäkuusi sujui?

Pihahommia, -haaveita ja löytöjä mullan alta

Tämä on nyt toinen kesä nykyisessä kodissamme, jossa lisäneliöiden lisäksi saadaan nauttia pienen takapihan iloista. Edellinen kesä meni lähinnä seuratessa, mitä kaikkea pihalla kasvaa pitkin kasvukautta. Emme silloin tehneet pihalle mitään isoja muutoksia, vaan lähinnä vain siistimistä ja ylläpitoa.

Tälle kesälle minulla oli kunnianhimoiset pihasuunnitelmat, jotka saivat kuitenkin väistyä ennakkotietojamme suuremman julkisivuremontin myötä. Remontti ajoittunee tämän vuoden syksylle, joten en tahtonut sitä ennen istuttaa tai rakennella mitään, mikä olisi potentiaalisesti remppatiimin tiellä. Tähän väliin ajattelin kuitenkin kurkata teidän kanssa, mitä tänä kesänä ollaan pihalla saatu aikaan. Jos haluat virkistää muistiasi pihamme osalta, kannattaa vilkaista myös viime kesän pihapostaus.

Remppauutisten vuoksi tämän kesän pihatöiden agendaksi muodostui uuden luomisen sijaan hankkiutua eroon asioista, jotka eivät tuota meille iloa. Sellaisia juttuja olivat mm. kukkapenkissä ihan aidan vieressä ihan omia aikojaan kasvava punaviinimarja sekä massiiviset reunakivet, joilla penkin toinen pääty oli rajattu. Tässä pari kuvaa viime vuodelta:

Kukkapenkissä kasvanut viinimarjapensas muutti keväällä vanhempieni pihalle, jossa sillä on huomattavasti paremmin tilaa kasvaa. Lisäksi valtavat reunakivet saivat lähteä. Aikomuksena oli laittaa niiden tilalle puinen reunus, jota onneksi kerkesin asentamaan vasta talosta kauempana olevaan päätyyn, kun kuulimme julkisivuremontin aikataulusta. Täytyy jatkaa penkin rajaus siis vasta ensi kesänä valmiiksi.

Toinen suuri muutos pihallamme on ollut kolmen karviaispensaan poistaminen. Karviaiset eivät vain kertakaikkiaan ole meidän kummankaan juttu, vaikka kuinka yritimme innostua niistä viime kesänä. Nekin löysivät onneksi uuteen kotiin Aleksin työkaverin kautta. Pihojen hyötypensaat tuntuvat ylipäätään olevan tosi kysyttyä tavaraa, joita kannattaa ehdottomasti tarjota muille, jos ne eivät omalla pihalla miellytä.

Karviaisten tilalle olemme suunnitelleet pensasmustikkaa, joiden aika on remontista johtuen vasta ensi kesänä. Pensasmustikoita odotellessa siirsin karviaisilta jääneen kuorikatteen raparperille sekä isommalle punaviinimarjalle, joka tulee olemaan pihallamme jatkossakin. Tasoitin myös maan ja kylvin siihen nurmikkoa, jotta ruohonleikkurilla pääsee kivasti ajelemaan yli eikä alue olisi vain rikkakasveille. En valitettavasti löytänyt karviaisista mitään hyvää ennen-kuvaa, joten mennään nyt vain tällä nykytilakuvalla:

Pihaa kaivellessa vastaan on tullut matojen lisäksi myös jännittäviä esineitä. Löysin viime kesänä kukkapenkistä grillilastan ja tänä kesänä saman setin grillipihdit! Ihan kaatopaikkakamaa siis, mutta grillilastasta on ollut yllättävän paljon iloa laatoituksen välejä kitkiessä. Olen löytänyt myös pennin kolikon vuodelta 1977 sekä kappaleen muovista lelua, jossa laakealla alustalla oli kiinni kengät. Missä lieneekään loput hahmosta? Kolikon säilytin, mutta nuo random jalat onnistuin valitettavasti hukkaamaan.

Visualisoin pihasuunnitelmia innoissani jo keväällä, mutta nyt tosiaan täytyy vielä malttaa odotella ensi kesään, jotta saadaan loput suunnitelmat toteutettua. Toisaalta myös mukavaa tietää, että tänä kesänä tarvitsee enää tehdä ylläpidollisia juttuja ja nauttia pihan antimista, tuoksusta, auringosta ja vierailevista eläimistä.

Mitä teidän pihoille, parvekkeille tai huonekasveille kuuluu?

Moonlight, mischief & madness

Tim Burtonin stopmotion-elokuva The Nightmare Before Christmas on niin syksyn kuin joulunkin klassikkoleffoja. Itselläni edellisestä katselukerrasta on vierähtänyt jo pari vuotta, joten täytynee ottaa tämä pian taas katsottavaksi. Lisäksi The Nightmare Before Christmasista tulevat elävästi mieleen omat baby bat -ajat, jolloin haalin elokuvan fanitavaraa aina t-paidoista laukkuihin ja kännykkäkoruihin asti. Kuka muuten muistaa ne led-valoilla varustetut kännykkäkorut, jotka välkkyivät puhelimen soidessa?

Kun ystäväni S kertoi minulle toukokuussa meikkibrändi Revolutionin ja Disneyn The Nightmare Before Christmas -yhteistyöstä, riehaannuin täysin! En yleensä tilaa meikkejä ulkomailta, mutta tämä ylitti kynnyksen ja naputtelin tilauksen menemään. Toimitus Saksasta Suomeen kesti 2,5 viikkoa, mikä oli varsin kohtuullinen aika. Lisäksi pakkaaminen oli tehty muovittomasti ja huolella, mistä ehdottomasti plussaa. Entäpä ne itse meikit?

Luomiväripaletti oli oikeastaan se juttu, joka triggeröi tilausintoni. Sarjasta löytyy kaksi palettia, Sally ja Jack, joista päädyin valitsemaan Sallyn, joka täydentää sävyillään parhaiten aiempaa luomivärivalikoimaani. Paletti oli kohtuullisen hintainen (16,99 €), mutta käyttökokemus on ainakin tähän mennessä ollut todella hyvä.

Sävyt on nimetty elokuvassa esiintyvien elementtien mukaan, kuten kunnon teemapaletissa kuuluukin. Osa sävyistä on mattaisia ja osa kimaltavia. Kaikkia niitä en ole vielä kerennyt testaamaan, mutta ne joita olen käyttänyt, ovat olleet helppoja käsitellä ja sopivan pigmenttisiä. Tällä paletilla saa monenlaisia lookkeja aikaan ja jo kokeilemistani sävyistä lemppareitani ovat olleet Chills ja Soup.

Highlightereita minulla ei ennestään ollut yhtäkään, mutta päätin nyt repäistä ja kokeilla sellaistakin. The Nightmare Before Christmas -sarjan highlightereilla oli hintaa 9,99 €. Halusin aloittaa highlighter-seikkailuni helposti valitsemalla sävyn, joka on mahdollisimman lähellä oman ihoni kylmää ja paikoitellen hieman punakkaa sävyä. Sarjan kahdesta vaihtoehdosta valikoitui Moonlight, mischief & madness, joka oli nappivalinta. Sävy sointuu ihooni täydellisesti. Highlighterille dedikoitu oma sivellin olisi vielä ostoslistalla - onko teillä suosituksia?

 

Tilasin myös sarjan huulikiillon kahdessa sävyssä. Huulikiiltoja minulla on viimeksi ollut vuosia sitten, joten ajattelin että miksipäs ei. Sarjan huulikiillot maksoivat 6,99 € ja virtuaaliseen ostoskoriin päätyivät Oogie Boogie sekä Zero.

Oogie Boogie osoittautui hutiostokseksi. Toivoin sävyn olevan enemmän ruskea, mutta se on lämpimän metallinen kupari. Lisäksi tuotteessa on läpitunkeva muovinen haju. Annan tälle kuitenkin ehkä loppuvuoden ajan mahdollisuuden löytää paikkansa loihtimissani meikeissä ja sitten koittaa aika sanoa hyvästit. Zeron kanssa tulemme onneksi paremmin toimeen ja siinä ei ole vastaavaa hajuongelmaakaan. Hieno poika, Zero! Jäin kuitenkin kaipaamaan näihin jotain kivaa makua ja ennenkaikkea hyvää tuoksua.

Kokonaisuudessaan tästä Revolutionin The Nightmare Before Christmas -meikkisarjasta jäi tosi hyvät fiilikset. Tuotteet nivoutuivat vahvasti teemaan ja olivat pääosin laadukkaan ja miellyttävän oloisia. Huulikiilloista kuitenkin neuvoisin pysyttelemään kaukana.

Oletko tehnyt jotain kivoja meikkiostoksia viime aikoina?

Tiramisu ja kaksi muuta Turun teeltä ja mausteelta

Miten voikaan olla mahdollista, että meillä on yhteensä 58 teetä ja hauduketta, mutta niiden joukosta ei löydy yhtäkään maustettua irtoteetä, joka sopisi arkikäyttöön jääteeksi? Siis sellaista teetä, joka olisi laadukasta, mutta sen verran edullista, että sitä kelpaisi haudutella kannuittain ja juoda janoonsa helteillä. Viime kesän Turun reissulta ostettiin kyllä Teepolun maustetut senchat, mutta koska ne olivat yhteinen hankinta Aleksin kanssa, niin haluaisin säästää ne yhteisiin teehetkiin. Niiden maistelu on muutenkin vielä rästissä, mutta toivottavasti heinäkuussa ehtisin postaamaan niistäkin!

Turussa kävimme samalla myös kauppahallissa sijaitsevassa Turun teessä ja mausteessa. Sieltä löysin muuten vuosia sitten yhden kaikkien aikojen suosikkiteelaaduistani. Sitä oli tietenkin pakko ostaa lisää ja samalla mukaan tarttui pari uutta tuttavuutta. (Kuvissa taustalla oleva kissavihko on niinikään samalta reissulta Sammakon kirjakaupasta – hitusen harmittaa etten ostanut ihania vihkoja sieltä silloin enempää, sillä nyt olisi jälleen yhdelle uudelle vihkolle tarve.)

Tiramisu

Tiramisu kuulosti teenä niin erikoiselta ja söpöltä, että sitä piti saada. Kyseessä on musta maustettu tee, joka tuoksuu herkulliselta niin lehtinä kuin valmiina juomanakin. Tässä herkkuteessä maistuu jälkiruokaesikuvansa mukaisesti häivähdys kahviakin, mutta hyvällä tavalla. Kokonaisuudessaan kuvailisin Tiramisun aromia kaakaoiseksi ja kahviseksi. Testasin tätä maidon kanssa, mutta tykkäsin siitä enemmän ilman.

Ruususuklaa

Ruususuklaassa teepohjana toimii musta tee, mutta sekä suklaan että ruusun aromit jäivät mielestäni vähän turhan miedoiksi. Mielummin tarttuisin kupilliseen kunnolla suklaalla tai kaakaolla maustettua teetä. En oikeastaan osaa edes kirjoittaa tästä enempää. Siirtykäämme seuraavaan!

Persikkapilvi

Tämä on se! Nimittäin yksi ihanimmista maustetuista teelaaduista ikinä. Persikalla maustetut mustat teet ovat ylipäätään mieleeni kovasti, ja Persikkapilvessä hedelmän maku on twistattu pehmeämmäksi kerma-aromilla. Teepohjana tässä taitaa olla musta Ceylon, eli tee itsessään on vahvahko ja täyteläinen. Jos tumma suklaa persikalla tai aprikoosilla on mieleesi, niin todennäköisesti tulet rakastumaan tähän teehen. Useimmiten juon Persikkapilveni ihan sellaisenaan, mutta tähän sopii yllättävän hyvin myös maito – se tuo persikan jotenkin kirkkaampana esille.