keskiviikko 24. lokakuuta 2018

Olohuoneessa asuu supi

Sarvipäiden trofeet ovat olleet jo jonkin aikaa in valtavirrankin sisustuksessa. Itsekin haaveilen sarvekasta kauristrofeeta seinälle - sopivaa ei vaan vielä ole tullut vastaan. Sitä odotellessa hankin viime syksynä ensimmäisen keräilykalloni, joka onkin jo muutamassa postauksessa vilahtanut sivuroolissa.


Joku saattaa ehkä miettiä, mikä kumma kalloissa ja trofeissa kiehtoo. Luun luonnollisuus materiaalina vetoaa minuun. Siinä on jotain puhdasta, ikiaikaista ja jännittävää. Puhdistetussa luussa yhdistyvät luonnon kiertokulku ja esteettisyys. Sisustusmateriaalina luu on myös verrattain melko ekologinen.


Kovia kokenut supi muutti meille kympillä postikuluineen. Kallosta puuttui alaleuka kokonaan ja takaraivosta oli irronnut palanen. Murtumia oli myös silmäkuopissa. Perusputsaus kallolle oli tehty, mutta se vaati vielä paljon keittelyä, rapsuttelua ja huolenpitoa. Vinkkejä projektiin kyselin biologiystävältä ja Googlelta. Mustavalkokuvassa kallo on sellaisenaan, kuin sen paketista sain.

Putsauksen jälkeen valkaisin kallon varovasti Biozellin hiustenvaalennusaineella ja lopuksi vahvistin saumakohtia ja murtumia liimalla. Pelkäsin koko ajan hampaiden irtoavan, mutta niin ei onneksi käynyt. Kaiken kaikkiaan tarvitsin projektiin vaalennusaineen ja Erikeperin lisäksi auki väännetyn hakaneulan, pinsetit, kattilan ja valkoista ompelukankaa ja roppakaupalla kärsivällisyyttä.


Lopputulos ei ole mitään verrattuna ammattilaisen tekemiin, mutta olen silti tästä aika ylpeä. Olin nimittäin varautunut siihen, että osaamiseni ei riittäisi. Tämän työläämpää projektia en varmaan ottaisi tehtäväksi näillä taidoilla ja tiloilla. Jos kiinnostuit aiheesta, niin löydät trofeen tekemisestä erittäin mainion ja kattavan artikkelin täältä.

Näissä jutuissa on myös tärkeää muistaa eettisyys ja lakipykälät. Jos et siis ole varma, mitä teet tai esimerkiksi mitä on laillista omistaa, tutustu esimerkiksi uhanalaisten lajien kauppaa rajoittavaan CITESiin ja Suomen luonnon rauhoittamattomia eläimiä ja riistaeläimiä määrittävään metsästyslakiin. Helppo ratkaisu on myös hankkia kallo koristeeksi esimerkiksi Studio Naturalialta.


Löytyykö sinulta kalloja tai sarvia sisustuksesta?

6 kommenttia:

  1. Onpas mielenkiintoinen aihe ja projekti! Tämä on minulle ihan uusi juttu, mutta kuten kirjoititkin niin näissä tosiaan kiehtoo tietynlainen ikiaikainen fiilis ja luonnon kiertokulun näkyminen. Jäin selailemaan noita aiheeseen liittyviä linkkejä pitkäksi aikaa. Hienosti olet kyllä putsausoperaation toteuttanut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kiva kuulla, että tässä oli sinulle jotain uutta ja mielenkiintoista asiaa! :) Tuon kyseisen kallon sain tosiaan valmiiksi aika puhtaana, vaikka senkin kanssa työskennellessä kyllä sai vierähtämään yllättävän monta tuntia.

      Poista
  2. Oikein kaunis kallo <3 Ihailtavaa että lähdit paikkailemaan sitä ihan itse! Mä itse asiassa ottaisin mieluiten juurikin kärsineitä yksilöitä, se sopisi mulle paremmin kuin täydellisen ehjänä säilyneet. En omista yhtään kalloa (vielä) mutta ehkä joskus tulee hankittua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toisen kalloni ajattelin kyllä hankkia hyllyvalmiina, mutta tosiaan kalloja keräillessä on oikeastaan kannattaakin asennoitua siihen, että täydellistä priimaa ei välttämättä koskaan löydy (tai sitten siitä saa maksaa aika monta mansikkaa). Nämä kun ei mistään tehtaan muotista tule :)

      Poista
  3. Wau! Hienosti onnistunut projekti. Ostin itse supin viime Keskiaikamarkkinoilta. Mietin että koittaisiko sitä jossain vaiheessa hiukan valkaista vielä kun se on nyt lasikuvussa sellaisenaan, mutta katsotaan viitsinkö :D

    Tykkään myös, että luussa saa olla säröä ja jälkiä, se on niin luonnollista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mullakin tuli tämän vuoden keskiaikamarkkinoilla hypisteltyä kalloja ja muuta sälää, mutta en kuitenkaan ostanut sillä kertaa. Kauniita ne on valkaisemattomanakin toki! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥
Thank you for commenting! ♥