Sivut

sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Klassisia teelaatuja Chayasta

Avomieheni innostui noin vuosi sitten uudelleen teestä ja sen myötä tehtiinkin porukalla valtava teetilaus Chayalle. Sitä ennen meillä oli lähinnä erilaisia maustettuja teelaatuja, mutta maustamattomien laatujen ystävänä Aleksi kaipasi teehyllyllemme täydennystä. Minulle lähempänä sydäntä ovat edelleen maustetut teelaadut, mutta on ollut kieltämättä mielenkiintoista maistella myös klassisempia laatuja. Niisäkin makuskaala on todella laaja. Nyt päästään ihmettelemään näitä yhdessä kuvien ja kompaktien arvioiden muodossa! Tällä kertaa napsin kuvat valmiksi haudutetuista teistä, koska näissä laaduissa teen värien kirjo tuli erityisen hyvin esille.

Jeoncha / vihreä tee / Korea (luomu)
Korealainen jeoncha on tehty muistuttamaan tuttua japanilaista senchaa. Maku oli erittäin pehmeä, jopa makean pähkinäinen ja siinä oli häivähdys vihreää ruohoisuutta. Tämä on ns. arkitee, jota hintansakin puolesta passaa juoda vaikka päivittäin. Maku on helposti lähestyttävä ja tämä onkin oiva valinta, jos haluaa vaihtaa markettiteestä johonkin hieman laadukkaampaan.

Kyobancha / vihreä tee / Japani
Kyobancha oli tummaksi paahdettua kiotolaista banchaa. Sen maku oli erittäin merellinen ja kuvittelisinkin tämän sopivan johonkin sushiraflaan ruokateeksi. Ensimmäisellä maistelulla maku oli sekä minun, että Aleksin mielestä jopa liian kalaisa ja outo. Pussi hautautuikin teehyllyn syövereihin, josta kaivoin sen esille näitä blogikuvia varten. Innostuin maistamaan uudelleen kuvaa varten haudutettua teetä, jolloin se osoittautuikin sittenkin miellyttäväksi. Vaatinee siis hieman totuttelua.

20 Years old puerh / puerh / Kiina
Tämä 20 vuotta iätetty puerh oli herkkua! Tuoksu ja maku olivat tässäkin kaikkien puerhien tapaan maanläheisiä (lue: navettaisia), mutta maku oli myös huomattavasti pehmeämpi ja pyörempi, kuin vähemmän aikaa iätetyissä puerheissa. Tämä on siis ihan omaa luokkaansa, kun verrataan vaikkapa vain kolme vuotta iätettyyn puerhiin. Jos puerh ei ole ennestään tuttu teetyyppi, on siihen helpointa tutustua tällaisen pehmeän laadun kautta.

Tilauksessa oli myös super jännä ja outo ganpu, joka jäi kuvaamatta valitettavasti. Ganpu on siis perinteinen puerhilla täytetty kuivattu mandariini. Kuivan hedelmän kuoren rikkomiseen tarvittiin perunanuijaa ja haudutetun teen maku oli hassu. Meitä oli kolmihenkinen raati maistelemassa, kun Aleksin kaveri tuli kylään. Aleksi tykkäsi ganpun aromista, mutta minulle ja kaverille ei oikein maistunut tämä erikoisuus.

Qingxiang tie guan yin / oolong / Kiina
Tämä oolong maistui todella pehmeältä ja makealta. Aromi oli jopa vähän kuukainen ja muistutti minua lähinnä jasmiinista. Jasmiini ei yleensä ole ollenkaan minun juttuni, mutta tässä se kuitenkin toimi semi hyvin ja oolongeista tykkäävä Aleksi mieltyi tähän paljon.

Genmaicha / vihreä tee / Japani
Kyseessä on paahdetulla riisillä maustettu bancha. Alun perin tämän teenhän on keksinyt japanin köyhälistö, jolla oli tapana jatkaa teetä paahdetulla riisillä. Tästä oli myös sencha-versio myynnissä, mutta haluttiin tämä autenttisempi. jossa pohjana on bancha. Teen aromi muistutti popcornia ja maku oli samaan aikaan suolainen ja makea, sellainen ruokaisa. Tykkäsin tästä teestä erittäin paljon.

Juotteko mielummin maustettua vai maustamatonta teetä?

2 kommenttia:

  1. Onpa tuossa riittänyt maisteltavaa! Tuo puerh vähän kiinnostaisi, olen vain yhtä maistanut ja siitä tuli niin vahvasti mieleen hikisukat ettei oikeen tehnyt mieli tehdä sen enempää tuttavuutta :D Etenkin kun nuo iäkkäämmät ja kevyemmät laadut ovat aika arvokkaita. Genmaicha on kyllä herkkua, ja sitä voisin huolia teekaappiini. Mun tuorein ihastukseni on lapsang souchang, kiinalainen savustettu tee. Mausta tulee mieleen tervapastilli ja se oli joulun aikaan tosi herkkua juustojen kanssa :) Siinä ei ole muuta kuin teetä ja aromi saadaan aikaan avotulella savustamalla, joten en tiedä lasketaanko se teknisesti ottaen maustamattomiin vai maustettuihin. Epäilisin edellistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puerh taitaa olla sellainen tee, joka vaatii monesti totuttelua. Mun mielestä myös aromi oli alkuun vähän liiankin maanläheinen, mutta siitä oppi tykkäämään yllättävän nopeasti.

      Lapsang souchang taitaakin olla niitä perinteisimpiä maustettuja teelaatuja. Joskus tuli sitä maistettua, mutta ei ollut ihan mun kuppi teetä, kuten Tervaleijonia yms. tervan makuisia asioita kaihtavana vähän ounastelinkin. :D

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥
Thank you for commenting! ♥