Yhden velan tarina

Maanantaina 1.8. vietettiin International Childfree Dayta eli Kansainvälistä vapaaehtoisesti lapsettomien päivää. En muista paljonko olen kertonut aiheesta blogissa aiemmin, mutta olen siis lapseton omasta tahdostani. Julkinen keskustelu vapaaehtoisesti lapsettomista eli veloista on monesti hyvin yksiulotteista, joten halusin nyt valottaa omaa tarinaani.

Lapsettoman lapsuus ja teini-ikä

Tykkäsin jo lapsena enemmän pehmoeläimistä kuin hoivattavista vauvanukeista. Leikki-ikäisenä selitin, millaisen perheen haluan – me asuisimme viidakossa ja metsästäisimme käärmeitä. Tässä sepitelmässä perhe kuulosti ennemminkin kaveriporukalta kuin perinteiseltä ydinperheeltä.

Yläasteella pohdin lapsia tarkemmin ja totesin että en halua hankkia niitä. Muistan kirjoittaneeni johonkin omaa elämänkaarta käsittelevään terveystiedon kirjoitelmaan perusteeksi äidinvaiston puuttumisen, raskauskammon ja ilmastovastuun. Ilokseni opettaja reagoi kirjoittamiini pohdintoihin asiallisesti ja kunnioittavasti.

Parikin tuttavaani tulivat raskaaksi 16–17-vuotiaina, joka oli minulle täysi shokki. He vaikuttivat olevan tilanteidensa kanssa ihan ok, mutta minua nämä vauvauutiset ahdistivat, koska ne toivat teemaa lähemmäs minua. Ajatuskin siitä, että sisuksissani kasvaisi jotain lapamatoa kompleksisempaa, sai minulle huonon olon. Tykkäsin ja tykkään edelleenkin Alien-elokuvista. Ne tekevät tämän tyyppisestä kauhusta muillekin edes jossain muodossa ymmärrettävää.

Joka pilvellä on hopeareunus

Jouduin 19-vuotiaana umpilisäkkeen poistoon. Samassa tähystysleikkauksessa lantionpohjastani löytyi endometrioosipesäkkeitä. Tätä voisi ajatella surkeiden sattumusten sarjana, mutta minulle se oli yksi onnekkaimmista asioista, joita elämässäni on tapahtunut. Endometrioosi jää usein huonosti diagnosoiduksi, joten minulla kävi uskomaton tuuri, kun sain tietää siitä niin varhain. Siitä syystä olen voinut hoitaa endometrioosiani koko ajan, eli käyttää hormonaalista ehkäisyä, joka hillitsee oireita ja pesäkkeiden leviämistä.

Endometrioosi voi aiheuttaa lapsettomuutta tai vaikeuttaa raskaaksi tulemista, joka ymmärrettävästi on monen kirjoissa negatiivista. Minulle tämä piirre taudissa oli kuitenkin hyvä uutinen. Samalla tieto endometrioosista oli viimeinen naula jo suljettuun arkkuun. Minun ei tarvitse yrittää väkipakolla innostua asiasta, josta kiinnostuminen voisi johtaa suuriin pettymyksiin. Elämäni on rikasta ja ihanaa ilman lapsia, eikä tilannettani tarvitse kenenkään surkutella. Toki jos voisin, niin tietenkin eläisin mieluummin ilman endometrioosia ja jatkuvaa uhkaa siitä, että pesäkkeet riehaantuvat ja alkavat aiheuttamaan enemmän kipuja vaatien leikkaushoitoa.

Hienotunteisuutta, kiitos.

Moni kai kokee, että lapset ovat varma puheenaihe 25+ vuotiaan naisen kanssa. No kuulkaas, ei välttämättä ole. Minusta on ok kysyä, onko jollakulla lapsia, mutta jos vastaus on kieltävä ja vailla selittelyjä, niin sen pitäisi riittää. Lausahdukset, joissa oletetaan että minusta tulisi joskus äiti, voivat tuntua hyvinkin vaivaannuttavilta. Olen erikoisessa asemassa myös siksi, että jos olisin lapsien hankkimisesta eri mieltä, saattaisin hyvinkin löytää itseni kolikon kääntöpuolelta ja olla tahattomasti lapseton. Siksi minulla on nollatoleranssi siihen, jos joku kyseenalaistaa valintaani tai säälii minua sen vuoksi.

Millä kulmalla haluaisit minun kirjoittavan velana olemisesta lisää?

Heinäkuun parhaat 2022

Jääkahvi banaanimakusiirapilla

Tämä teebloggaaja kääntää nyt takkinsa ja nostaa kuukauden parhaisiin teen sijaan kahvin! Tai siis kahvin tietyllä makusiirapilla. Olen nimittäin palavasti rakastunut Moninin Yellow Banana -makusiirappiin kylmäuutetun jääkahvin kaverina. Se on niin hyvää. Onko sinulla jotain kesäisiä makusiirappisuosikkeja?

Mahtavia kirppislöytöjä

Heinäkuussa onni potki kirppareilla sekä antiikkiliikkeessä. Kirppiksiltä löytyi mm. parvekkeelle juuri oikeanlainen viltti sekä sisälle koristeeksi (luutavasti Airamin) iso hopeinen koristekurpitsa, jonka sisällä on valosarja. Ostin myös vihdoin seittikuvioiset lasikipot, joita olin katsellut kirpparilla noin vuoden verran. Olen ostopäätöksissä välillä aika verkkainen. Porvoolaisesta antiikkikaupasta mukaan tarttui kaunis perhostaulu täydentämään kokoelmaani.

Punaherukkahillo twistillä

Meille oli parilta viime kesältä jäänyt marjoina pakastettua punaherukkaa pakastimeen, joten tämän vuoden sadosta piti keksiä jotain muutakin. Punaherukalle löytyi nopealla googlailulla vaikka mitä kiinnostavia hilloreseptejä. Päädyin lisäämään hilloon marjojen kaveriksi persikkaa sekä vaniljasokeria, ja hillosta tuli juuri sopivan makeaa. Ei tarvitse ensi talvena ostaa mansikkahilloa lettujen kaveriksi!

7. vuosipäivä

Vuosipäivää juhlistettiin kuun puolivälin kieppeillä visiitillä meidän paikalliseen lemppariravintolaan ei 2 puuhun. Ruoka oli taas kerran tosi hyvää ja oli kiva päästä laittautumaan nätiksi ja nappaamaan asuun mukaan mm. viime kuussa Hypeconista ostamani Ideabutiikin lepakkokorvikset.

Virtuaaliteehetket

On niin upeaa, että nykyään kaukanakin asuvien ystävien kanssa ystävyyttä on helppo pitää yllä. Etänä aktiviteettien skaala ei toki ole ihan yhtä iso kuin livenä – et voi mennä kaverin kanssa museoon tai koluamaan kirpparia. Yhdessä vietetty aika ja ajatusten vaihtaminen on silti kultaakin kalliimpaa. Heinäkuussa virtuaaliteehetket Lontoossa asuvan S:n kanssa ilahduttivat kovasti.

Työrauha

Olin lähes koko heinäkuun töissä. Suositun lomakuukauden haittapuolena on se, että pulmia pitää ratkoa pitkälti itse ja monet avainhenkilöt ovat lomalla. Positiiviset puolet kuitenkin ylittävät negatiiviset: palavereja oli tosi vähän, joten sain nauttia keskeytyksettömästä työajasta. Ihanaa! Haluaisin saman fiiliksen jatkuvan jossain muodossa syksylläkin, joten täytyy varmaan alkaa rankkaamaan tarkemmin, mihin palavereihin osallistun ja skipata kaikenlaisia nice to know -palsuja. Työni on siis pääasiassa operatiivista pakertamista, joten varsinainen työn tekeminen tapahtuu muualla kuin palavereissa.

Miten sinun heinäkuusi sujui?

Lover's Leap ja kaksi muuta teetä Thé Huoneelta

Heippahei! Mennyt viikonloppu oli mukava mutta kiireinen, joten viime viikon postauksen julkaisu venyi nyt tänne keskiviikkoon asti. Vielä pari vuotta sitten pidin aika tiukasti kiinni siitä, että postaan kerran viikossa, mutta olen nyt ollut siinä vähän lempeämpi itselle. Juttua postauksiin riittäisi kyllä jatkuvasti, mutta aikaa kirjoittamiselle, kuvaamiselle ja editoinnille ei välttämättä, joten välillä saattaa tulla taukoviikkojakin. Jos sinulla on blogi, niin pidätkö muuten jonkinlaista aikataulua?

Aikatauluista puheenollen, teeostosten postausviive on nyt lyhyimmillään pitkään aikaan! Siitä syystä nyt tiiraillaan toukokuussa tehtyjä eli vielä melko tuoreita teehankintoja. Toukokuussa vierailin pitkästä aikaan Helsingissä Thé Huoneella ja samalla join ensikertaa teetä heidän teehuonessaan. Tee ja palvelu olivat erinomaisia, mutta pakko antaa pieni miinus tilan viihtyisyydestä. Myymälän puoli on minimalistinen ja samaan aikaan kodikas, kun taas teehuoneen puoli oli jopa vähän kolkko.

Mukaan Thé Huoneelta tarttui neljä erilaista teetä, joista kolme esittelen nyt teille. Neljäs eli Villikirsikka on vilahtanut blogissa joskus aiemminkin, joten jätetään se tällä kertaa väliin. Mukana tässä kolmikossa on yksi maustamaton musta tee, sekä maustettu vihreä että musta tee.

Organic Black Orange

Organic Black Orangessa pohjana on Intian mustia teelaatuja sekä darjeelingia. Teepohja on siis verrattain mieto mustaksi teeksi. Se on maustettu luomuviljellyllä appelsiininkuorella sekä luontaisella aromilla. Teessä maistuu selvästi appelsiini ja se on kepeä ja makea maultaan. Kokeilin tätä myös jääteenä ja lopputuloksesta tuli aika kepeä. Taidan tykätä jääteessä kuitenkin enemmän vähän vahvemmista mustista teelaaduista.

Sencha Lime Green

Sencha Lime Greenissa kuten arvata saattaa, pohjateenä on vihreä sencha. Mausteina teessä on sitruunaruohoa ja limeä. Ostin tämän vain limen vuoksi, ja en oikeastaan ole mikään suuri sitruunaruohon ystävä. Tähän sitruunaruoho kuitenkin onneksi sopii kivasti täydentämään limeä. Lämpimänä Sencha Lime Greenin maku on raikas ja kepeä, mutta ei kuitenkaan kirpeä. Jääteestä limen kirpeys kuitenkin tulee kunnolla esille ja siihen se olikin mitä mainioin!

Lover's Leap Pekoe

Lover's Leap Pekoe on musta maustamaton Ceylon. Siinä on vahvahko perusmaku, josta löytyy kuitenkin myös ihanaa kukkaisuutta. Kukkaisuuden vuoksi puoliso jopa luuli, että tämä tee on maustettu, vaikka se ei sitä olekaan. Lover's Leap Pekoen luvattiin olevan myös mainio aamiaistee, jollainen se totta tosiaan on. Testasimme tämän englantilaisen aamiaisen kanssa ja siihen se ainakin sopi hyvin. Kerrassaan upea uusi löytö.

Mikä näistä kuulosti sinusta parhaalta?