Synkiökodin kesä

 Kesällä luonto tuntuu olevan lähempänä – vaikka ihan yhtä lähellähän se on ympäri vuoden. Kesällä kuitenkin kynnys mennä ulos madaltuu, kun vaatetta tarvitsee vähemmän. Kesä näkyy myös sisustuksessa ja haluan omistaa sille nyt postauksen ja jakaa muutamia yksityiskohtia. En ole aikoihin kertonut blogissa kodin kesäjuttuja.

En omista erikseen kesäverhoja, -mattoja tai mitään muitakaan suuria juttuja. Luon kotiin kesäistä tunnelmaa pienemmillä esineillä, joista suurin osa on kotona esillä ympäri vuoden. Kun tavaroiden paikkoja vaihtaa ja niitä ryhmittelee eri tavalla, ne voivat muovautua yllättävän moneen teemaan, vuodenaikaan ja fiilikseen sopiviksi.

Kesällä kynttiläalustalla ei tule poltettua kynttilöitä, mutta teen siihen aina jonkin asetelman. Viime kesänä kirpparilta löytämässäni Iittalan Balladi-kynttiläkipossa on kauniita kaarevia ikkunoita. Ryhmittelin sen ympärille jokunen vuosi sitten Tigerista ostamani mehikasvi-kynttilät. Nyt ne muodostavat yhdessä pienen pihamaiseman olohuoneen pöydälle.

Lämpimien kelien myötä käyttöön pääsi myös Starbucksin kurpitsakuvioinen halloween-muki. Se on ollut tosi kiva vedelle ja jääteelle.

Saaristolaishenkinen meriteema pitää valtavirran kesätrendeissä pintansa vuodesta toiseen. Siihen minun makuni ei taivu. Tykkään kuitenkin nostaa kesäisin esille kuriositeettikokoelmastani kiviä ja uutena juttuna nyt myös simpukoita. Kuvassa näkyvä simpukka on myöskin kirpputorilta.

Miltä sinun luonasi näyttää kesällä?

Sopiiko se jääteeksi? 10 kokeilua teekaapin perukoilta

Kotona kylmähaudutettu jäätee on mainio kesäjuoma, koska makeutuksen määrän voi valita itse ja kevyt irtotee kulkeutuu kaupasta kotiin vaivattomammin kuin painavat virvoitusjuomapullot. Minulla on lähes päivittäin jäätee tekeytymässä, jos lämpötila ulkona kipuaa yli 20 asteeseen. Nykyään juon jääteenikin ilman sokeria tai hunajaa.

Vuosien varrella olen esitellyt blogissa muutaman kerran vartavasten jääteetä varten ostamiani teelaatuja. Tänä kesänä totesin kuitenkin teekaapin olevan niin täynnä, että halusin mielummin kokeilla, mitkä teet sieltä sopisivat jääteeksi. Tätä postausta varten testailin noin 70 teen ja haudukkeen valikoimasta 10 selvittääkseni, sopivatko ne jääteeksi.

Alta löydät kompaktit arviot jokaisesta 10 laadusta jääteenä. Hymynaamalla :) merkitsin ne joista tykkäsin kovasti ja vampyyrin :[ saivat peräänsä ne, jotka eivät jääteenä vakuuttaneet.

1. Early Grave (Lehmus Roastery) :)
   Tämän hirtehisellä sanaleikillä nimetyn teen löysin viime vuonna Citymarketista. Early Grave on Lehmus Roasteryn ja Tuskan yhteistyön tulos ja maistuu, kuten arvata saattaa, veriappelsiinille. Mustan teen kera veriappelsiini on jääteessä juuri sopivan makea, ripauksella kirpeyttä.
   
   
2. Peach Cobbler (Bird & Blend) :)
   Persikkateet ovat ikisuosikkejani, mutta jostain syystä Peach Cobbler ei säväyttänyt niin kovasti lämpimänä. Onneksi jääteenä se oli kovin herkkua, joten tämäkään ei jämähdä teehyllyn täytteeksi vaan pääsee oikeasti käyttöön!
   
   
3. Sencha Lime Green (Thé Huone) :)
   Senca Lime Green on vihreää teetä limellä ja sitruunaruoholla maustettuna ja siitä tulee ihanan raikasta jääteetä. Lime tulee tässä teessä tosiaan hyvin esille eikä jää sitruunaruohon jalkoihin, kuten joskus sitruunaruohon kanssa saattaa käydä.
   
   
4. Aprikoositee (Turun tee ja mauste) :[
   Tämä musta tee aprikoosin kera toi mieleeni liikaa sacherkakun, joten se ei ollut jääteeksi ihan parasta.
   
   
5. Villikirsikka (Thé Huone) :)
   Mustan kirsikkateen muuntuminen jääteeksi epäilytti minua kenties eniten, mutta tästä tuli TODELLA hyvää! Villikirsikka saattaisi kaivata kaverikseen ihan hitusen sokeria, mutta on oikein hyvää ilmankin
   
   
6. Omena (Sköna Ting) :[
   Lahjatavarakaupoista tutun Sköna Tingin Omenatee oli jääteenä kivan raikas, mutta jätti vähän kylmäksi. Kovan omppufanin kannattaa kuitenkin testata tämäkin jääteenä.
   
   
7. Sininen Hawaiji (The Ounce) :)
   Tämä tee komeilee postauksen kuvassa. Haudutetun teen väri ei tallentunut ihan täydellisesti kuvaan, vaan sen sävy oli vieläkin näyttävämpi smaragdinvihreä. Upean värinsä se saa vihreän teen ja siniherneenkukan yhdistelmästä. Sininen Hawaiji maistuu Ananakselta ja kookokselta. Tykkään tästä enemmän jääteenä kuin lämpimänä.
   
   
8. Ruusun terälehdet (Chaya) :[
   Tässä oli siis kyse pelkästä ruusunterälehdestä ilman mitään muuta. Maku oli ihan ok, mutta odotin sen olevan pehmeämpi ja kukkaisempi. Sen sijaan se osoittautui vähän tunkkaiseksi. Sitruunan makuisen kivennäisveden kanssa tuli ihan kiva blendi. Mahtaisiko tuoreemmilla ruusuilla tulla vähän maistuvampaa? Tässä pussissa parasta ennen -päivä oli nimittäin vajaa vuosi sitten.
    
9. Vapriikin Apinat-näyttelyn hedelmähauduke (Take T) :)
   Tässä haudukkeessa ei ole laisinkaan teetä, vaan hedelmähaudukkeen muodostavat mm. omena, ruusunmarja, hibiskus, appelsiini. aprikoosi ja persikka. Jääteenä tämä tuoksui jostain syystä Bonbonin Rotanrykäys-karkeilta, ja makukin oli trooppisen hedelmäinen.
   
   
10. Söderblanding (Skafferi) :)
    Söderblandingissa on mustaa teetä, trooppisia hedelmiä ja kermaista vaniljaa. Jääteenä se oli todella herkullinen hedelmätee, johon ripaus vaniljaa toi kivan twistin. 

Löytyykö sinulta teekaapista laatuja joita tykkäät juoda kylmänä?

Kuulumisia ja Kumpi vai kampi? -kesähaaste

Huh mikä helle starttasi nyt juhannuksen kieppeillä! Täällä Etelä-Suomessa päivälämpötila huitelee tänään jossain 30 asteen yläpuolella, joka ei ole ollenkaan minun juttuni. Kuumista keleistä huolimatta ollaan kuluneen viikon aikana huhkittu pihalla kovasti uuden perennapenkin parissa. Osa istutustöistä on jo tehty, mutta puolet on vielä tekemättä ja keijunkukkaa täytyy vielä käydä ostamassakin. Viikon tai parin päästä luvassa saattaa olla pihapostaus!

Tämän postauksen kuvissa ollaan kuitenkin vielä sisätiloissa. Ruokapöydän alue on sisustuksellisesti yksi lemppareistani meillä. Siinä on esillä paljon mielenkiintoisia esineitä, mutta sen värimaailma on silti harmoninen.  Viime kuussa ostamani padan muotoinen kukkaruukku jämähti pöydälle lopullista paikkaansa odotellessaan. Nyt se luo kallojen ja muiden koristeiden kanssa hieman noitamaista tunnelmaa.

Halusin kovasti nyt keskikesän kunniaksi toteuttaa kesäisen haastepostauksen ja pienellä penkomisella Moonshaped Little Box -blogista bongasin viime kesältä Kumpi vai kampi? -kesähaasteen. Tässä on siis kahdeksan kesäistä kysymystä. Kesäisiä haasteita ei ole tainnut aiemmin blogissani näkyä, joten pääsette nyt oppimaan minusta taas hitusen lisää.

1. Kaupunki- vai maalaismaisema?

Maalaismaisema ja sen äänimaailma on rentouttava ja siitä nauttiminen tietyissä määrin kuuluu minunkin kesääni. Olen kuitenkin hyttysallergioineni enemmän urbaanin ympäristön eläin.

2. Parveke- vai riippukeinupäikkärit?

Parveke. Hommattiin hiljattain parvekekalusteet ja niitä ensikertaa testaillessa tuntui jopa siltä, että siihen voisi nukahtaa.

3. Pehmis vai jäätelöpallo?

Tämä oli vaikea kysymys! Mietin tätä nyt jäätelökioskin kannalta ja valitsen siellä yleensä aina kahden maun pehmiksen, koska syöntivalmista pehmistä ei saa ostettua ruokakaupoista.

4. Bikinit vai kokouimapuku?

Minulla taitaa olla jo neljän vuoden talviturkit heittämättä. Tällä hetkellä vaatekaapista löytyy vain yhdet bikinit enkä tiedä niidenkään sopivuudesta enää. Jos nyt menisin uikkarikaupoille, niin yrittäisin varmaan etsiä kokouimapuvun tai vähän peittävämmän kaksiosaisen.

5. Kukkamekko vai kesähaalari?

Kukkamekko, kiitos! Musta tausta ja jotain kivan värisiä ei liian isoja kukkasia siihen.

6. Pyörä- vai veneretki?

En ole koskaan oikein päässyt veneilyn makuun, eikä etenkään aikuisena ole tullut veneiltyä, joten valitsen pyöräretken.

7. Kesä yksin vai yhdessä?

Sosiaalisena introverttina koin tämän kysymyksen oudoksi. Vuodenaika ei ainakaan minulla vaikuta siihen, minkä verran kaipaan kohtaamisia. Oman ja yhdessä vietetyn ajan on oltava kesälläkin balanssissa, jotta olen onnellinen.

8. Seikkailut vai suunnitelmat?

Suunnitelmat. Olen huono tekemään asioita spontaanisti. En kuitenkaan halua tupaten täyteen suunniteltua kalenteria, vaan tekemisten välille täytyy jäädä aikaa olemiselle.

En nyt haasta ketään, mutta nappaa tämä kysymyspatteristo omaan blogiisi jos siltä tuntuu!

Oliko sinulla mukava juhannus?

Ritareita ja hyvää ruokaa – lomamatka Tampereelle

Elokuun lomaani kuului kahden yön reissu Aleksin kanssa Tampereelle, josta kirjoittelin nyt pienen matkapäiväkirjan. Tampere on paikkana tosi symppis ja lähellä sydäntäni, joten kun viime matkasta sinne oli vierähtänyt kaksi vuotta, kaupunkia kaipasi jo kovasti. Tämänkertainen reissu sisälsi sopivassa suhteessa vanhoja tuttuja kohteita, sekä uutta nähtävää.

Yritin panostaa matkan aikana läsnäoloon ja siihen, että kaikkea ei tulisi katsottua vain kameran ruudun kautta. Postauksen kuvat ovat siis nyt aika vaihtelevalla skaalalla, ja joistain kohteista kuvat puuttuvat kokonaan. Haluan myös korostaa, että reissun kahvilat ja ruokapaikat valikoituivat Aleksin keliakian mukaan, joten postauksesta löytyy vinkkejä Tampereen gluteenittomista ruokapaikoista sellaisia kaipaaville.

Päivä 1 - tiistai

Reissu starttasi junailemalla Hyvinkäältä Tampereelle. Maisemia oli taas hauska katsella junan ikkunasta ja perillä päästiin kirjautumaan hotelliin ja saatiin heti huone. Huoneemme ikkunasta avautui näkymä rautatieasemalle, joka osoittautui yllättävän hauskaksi. Kotiutumisen jälkeen mentiin välipalalle testaamaan Pella's cafe, joka oli loistava kaikin puolin. Etenkin talon musta kirsikkajäätee oli mahtava. 

Välipalan jälkeen jatkettiin matkaa museokeskus Vapriikkiin, jossa tsekattiin 20.5.–5.12.2021 esillä oleva Ritarit-näyttely, luonnontieteellinen museo sekä kertauksena viime kerrasta aina yhtä lumoava kivimuseo. Matkamuistomyymälässä tuli shoppailtua innokkaasti. Vapriikissa pyörimisen aikana kaunis poutasää oli vaihtunut kaatosateeseen, jossa kiiruhdimme takaisin hotellille valmistautumaan illan ruokailuun. Ensimmäisen reissupäivän ravintolaksi valikoitui ystävän suosituksesta pizzapaikka Sitko, jossa pizzat oli todella herkullisia ja täytteet maukkaita.

Sitkon jälkeen oli sää oli parempi, mutta kiinnostavat kahvilat olivat jo menossa kiinni, joten haettiin jälkkäriherkut ruokakaupasta ja mentiin takaisin hotellille. Näkymä rautatieasemalle tarjosi meille urbaaneja Avara luonto -hetkiä loppu illaksi. Seurattiin showta ja keksittiin tilanteessa osallisena olleille etunimet, joka oli niin hauskaa että ihan nolottaa. (Vartija Veijo yritti rauhtoitella toilaijija-Taunoa, joka kuitenkin tunnekuohun vallassa intoutui riisumaan paidan ja viskaamaan lompakkonsa maahan. Poliisit Paula ja Pekka tulivat lopulta poimimaan Taunon matkaansa.)

Päivä 2 - keskiviikko

Hotellin aamiaisen jälkeen suunnistettiin kohti Näsinpuistoa, jonne mennessä kokeiltiin myös pari päivää aiemmin avattua Tampereen ratikkalinjaa. Olipa sujuva käyttökokemus ja upouusi raitiovaunu oli niin designensa kuin siisteydensäkin puolesta ilo silmille!

Puistoilun jälkeen mentiin museokierrokselle Näsilinnaan, jossa toimii Museo Milavida. Museon päänäyttely esittelee Tampereen tehdashistoriaan nivoutuvan Wilhelm Nottbeckin ja hänen perheensä elämää, joka oli yhdistelmä loistokkuutta ja epäonnea. Näyttelyn lastenhuonetta kuvaava alue oli tahattomasti hieman creepy, kun taustaääninä soi ajoittain lasten kikatusta ja soittorasian melodiaa – olen tainnut katsoa vähän liikaa kauhuleffoja. Vaihtuva näyttely Paluu 20-luvulle on esillä 26.2.2021– 13.3.2022 ja siinä kurkistetaan nimensä mukaisesti 1920-luvulle aikaan, jona flapper oli muotia, meikkaaminen yleistyi ja salakapakat kukoistivat. Molemmat näyttelyt olivat mielenkiintoisia, joskin itse koin saavani Paluu 20-luvulle -näyttelystä enemmän irti. Näsilinna rakennuksena oli myös vaikuttava, ja pihalla oli jopa pieni pensaslabyrintti.

Historiapläjäyksen jälkeen mentiin tuulettamaan aivoja ihan vieressä olevalle Tallipihalle. Tallipihan kahvilaan sai jonotella vähän aikaa, mutta se oli vaivan arvoista. Putiikeista ostosteltiin hieman tavaraa mukaan, ja Tallipihan suklaapuodissa piti tietenkin käydä myös.

Tallipihan jälkeen jalat olivat jo muusia, mutta matkan varrella oli vielä Työväenmuseo Werstas, jossa käytiin edellisellä reissulla tsekkaamassa vain höyrykonetta. Nytkään ei jaksettu koluta koko museota läpi, vaan ainoastaan pari näyttelytilaa, joiden jälkeen oli pakko luovuttaa. Werstas on onneksi pääsymaksuton, joten ei haittaa, vaikka koko museota ei saa kerralla koluttua läpi. Museoinnin jälkeen päästiin vihdoin lepuuttamaan jalkoja hotellille (jossa myös rautatieaseman kyyläys jatkui keksimällä pysäköinninvalvojalle etunimi).

Päivällistä varten olimme tehneet pöytävarauksen Ravinteli Huberiin, jossa kävimme itseasiassa myös pari vuotta sitten. Silloin pääruoka oli pettymys, mutta olen onnellinen että uskalsin antaa Huberille toisen mahdollisuuden. Ruoka oli nimittäin aivan loistavaa! Otettiin kaksi alkupalaa jaettavaksi. Pääruoaksi sai valita erilaisista lihoista, kastikkeista ja lisukkeista mieluisan kombon, joten maisteltavaa riitti ja innostuttiin ottamaan jälkkäritkin.

Päivä 3 - torstai

Lähtöpäivältä on vähemmän kuvasatoa, koska silloin pääpaino oli shoppailussa. Käytiin mm. Mokkamestareilla, Koskikeskuksen kaupoissa, Tampereen luontokaupassa, Kehräsaaren putiikeissa ja Sokoksella. Yksi uusista tuttavuuksista oli irtoteetäkin myyvä Koskilinnan kahvikauppa, jossa tuli käytyä ensikertaa ostoksilla.

Ostostelun lomassa palattiin uudelleen ihanaan Pella's cafehen syömään salaattia ja uuniperunaa, sekä jälkkäriksi kakkupalat. Merkittävä osuus tästä päivästä muuten kului myös ihan vain lorvaillessa. Hengailtiin Koskipuistossa, nautittiin ihanasta säästä ja bongailtiin vedestä kaloja sekä yllättäviä tavaroita, joita tyhmät ihmiset ovat veteen heitelleet. Alkuillasta junailtiin takaisin kotiin. Jälleen mieleen jäi roppakaupalla ideoita seuraavaakin Tampereen reissua varten!

Millaisia kesämatkoja on tullut tehtyä? Tai onko Tampereella jokin paikka, jota haluaisit suositella?

Heinäkuun parhaat 2021

Kerrankin voin sanoa, että kuukausi ei hujahtanut sukkelaan, vaan heinäkuu tuntui jopa kohtalaisen pitkälle, monivaiheiselle ja antoisalle. Siihen vaikutti merkittävästi rauhallinen työtilanne. Oli ihanaa paiskia hommia etätoimistolla, kun Teams ja Outlook eivät laulaneet jatkuvasti, vaan sai oikeasti keskittyä siihen mitä tekee. Jos heinäkuut olisivat aina tämmöisiä, niin voisin olla joka vuosi heinäkuun töissä! Entäpä mitä muuta kivaa mahtui krematoriomaisen paahteiseen heinäkuuhun?

Veljentyttären nimijuhla
Heinäkuun alussa vietettiin keväällä syntyneen veljentyttäreni nimijuhlia. Tämä oli myös ensimmäinen kerta, jolloin pääsin näkemään pienen A:n livenä. Vanhempieni järjestämät juhlat olivat todella onnistuneet ja lämminhenkiset ja päivänsankarikin jaksoi hienosti juhlahumun keskellä.

Golden healer
Heinäkuussa oli jälleen aika meikäläisen pelkäämälle lääkärikäynnille, jonka jälkeen hemmottelin itseäni ostostelemalla. Jalat veivät kivikauppaan, jossa aikani pyörittyäni valitsin kiven nimeltään Golden healer. Sen energian sanotaan olevan rauhallinen ja parantava edistäen paranemista niin fyysisellä, emotionaalisella ja henkisellä tasolla. Kauniit kivet ovat kiehtovia, mutta en ole vielä aivan varma, mitä mieltä olen erilaisille kiville väitetyistä voimista. Silti on mielenkiintoista, että tämä oli jo kolmas kerta, kun olen intuitiivisesti päätynyt valitsemaan kiven, jonka kuvaus on osunut senhetkiseen tilanteeseeni täydellisesti.

Ötököiden pelastaminen
Olen tänä kesänä löytänyt itsestäni uuden hippeilyn tason, sillä olen pelastanut sisätiloista ulos perhosten ja ampiaisten lisäksi myös asuntoon eksyneet kärpäset ja kotimaisten herneenpalkojen sisältä löytyneet pari toukkaa. Kärpäslätkän laitoin jo reilu vuosi sitten turhien tavaroiden laatikkoon, sillä aloin ihmettelemään mitä sillä oikeasti tekee? Tarvitsenko pikkiriikkisten hyönteisten hengiltä lyömiseen omistettua varrellista läpyskää?

Vuosipäivä & kukat
Heinäkuun puolivälissä vietettiin Aleksin ja minun 6. vuosipäivää ravintolan merkeissä. Aleksi myös yllätti minut kesken työpäivän kukkakimpulla. Tämä oli ihkaensimmäinen tämmöinen parisuhdekukkakimppu, jos ei nyt lasketa sitä että ihastelin joskus Prismassa kolmen euron tulppaaneja ja ne maksettiin puolestani. Olin niin onnellinen tästä kimpusta ja se oli tosi onnistunut valinta ja ihan minun oloiseni.

Ensimmäinen koronarokote otettu
Sain ekan rokotteen oikeastaan täpärästi kesäkuun puolella, mutta osittaisen suojansahan se ehti generoimaan vasta heinäkuun puolella. Noudatan edelleen kaikkia varotoimenpiteitä kuten ennen piikkiäkin tein, mutta nyt saa olla edes vähän levollisemmin mielin asiasta.

Loma!
Lomailen seuraavat kaksi viikkoa, tämä viikko mukaan lukien. Tätä onkin odotettu kovasti.

Miten sinun heinäkuusi meni?

Kesäkuun parhaat 2021

Hei vaan ja toivottavasti teillä jokaisella sujui juhannus mukavasti! Itse satuin tällä viikolla nappaamaan riesakseni kesäflunssan, jota parannellessa keskikesän juhlakin hujahti. Nyt on onneksi kuitenkin jo parempi olo, sillä juhannuksen myötä minulla alkoi myös ensimmäinen pätkä kesälomaani. Kesäkuuta on vielä kolme päivää jäljellä, mutta kurkataan kuitenkin jo nyt tämän kuun parhaita juttuja.

Teepolun Yuzu sencha
Viime kesänä Teepolusta ostetut teet pääsivät viimein käyttöön ja niistä Yuzu sencha on erityisesti hurmannut erikoisuudellaan jääteenä. En koskaan ole yuzua sellaisenaan maistanut, mutta tässä teessä se on ainakin varsin ihana – jotain sitruunan ja mangon väliltä mielestäni. Näistä Teepolun ostoksista on luvassa tarkempi reportaasi heinäkuussa.

Lintujen laulu, erityisesti iltaisin

Eräs työkaverini valitti hiljattain, että linnut huutavat niin kovaa, ettei saa nukuttua. Minua taas ei ole öinenkään linnunlaulu haitannut, vaan päinvastoin. On ollut todella rentouttavaa nukahtaa tuuletusikkunan kautta kuuluvaan lintujen ääneen ja puiden huminaan tuulessa.

Brunssi
Järjestin kesäkuun alussa vanhempiani ilahduttamaan sunnuntaibrunssin, joka oli itseasiassa myös ensimmäinen järjestämäni kunnon brunssi ikinä. Tarjolla oli mimosat, teetä ja kahvia, täytettyjä munia, juustoskonsseja itse maustetulla ruohosipulituorejuustolla sekä pannukakkuja marjoilla, kanelisella päärynähillokkeella ja kermavaahdolla. 

Helsingin henget
Tätä kirjaa minulle suositteli eräs uusi tuttavani, ja se vaikuttaa tosi mielenkiintoiselle. Kirja poikkeaa aiemmin lukemistani kummitustarinakokoelmista siten, että siinä kerrotut Helsinkiläiset kummitustarinat tarinat nivotaan kiinteäsi yhteen alueen historian kanssa.

Loma alkoi

Lomailen kesä- ja heinäkuun välisen viikon. Ei suoraan sanoen ole vielä mikään kovin riehakas lomafiilis, ja veikkaan, että tämä loma menee aika puhtaasti vain töistä ja kipeänä olemisesta palautumiseen. Toivottavasti alkava viikko toisi mukanaan kaikkea kivaa!

Miten sinun kesäkuusi sujui?

Turistina Turussa

Viime vuoden kesälomareissun kohde oli Tampere ja tänä vuonna suuntasimme heinäkuun lopussa kohti Turkua kahdeksi yöksi. Sanotaan nyt heti alkuun, että olisi siellä voinut kolmekin yötä viettää ihan hyvin - nähtävää nimittäin oli paljon! Matka oli myös täynnä erikoisia yhteensattumia.

Päivä 1

Seikkailu alkoi aamulla, kun suuntasimme Aleksin kanssa Hyvinkään juna-asemalle, josta lähti lähijuna kohti Toijalaa, jossa vaihdettiin Turkuun menevään InterCityyn. Samoilla junilla Turkuun lomamatkalle sattui matkustamaan myös tuttuni M Hyvinkäältä, jonka kanssa istuttiin lähijunassa Hyvinkää-Toijala -väli. InterCityssa istuttiin Aleksin kanssa kaksin, kun eri aikaan lipun ostaneella M:llä oli istumapaikka muualla. En ollut ennen matkustanut Toijala-Turku -väliä ja matka sujui tosi vikkelästi maalaismaisemia ikkunasta katsellessa.

Saavuimme Turkuun aamupäivällä ja veimme matkatavarat keskustassa olevaan hotelliin säilytykseen. Siitä jatkettiin kahvittelemaan kolmisin M:n kanssa Aurajoen liepeille CafeArtiin. Paikka oli tunnelmallinen, mutta silti pienoinen pettymys. Porukkaa oli hirveästi, gluteenittomia vaihtoehtoja Aleksille heikosti ja mukaan ostettavien Turun kahvipaahtimon kahvien hinnat huonosti esillä. Mutta ei se mitään, välipala saatiin syötyä ja matka jatkui kolmisin kohti Luostarinmäkeä.

Luostarinmäellä muistan lapsena käyneeni ja paikka tuntui silloin tosi jännältä. Oli kiva päästä katsomaan samoja paikkoja nyt aikuisena ja vähän enemmän faktatiedonjanoisena. 1700-1800 -lukujen asumiskulttuurista ja sen ajan käsityöläisammateista kertova Luostarinmäki oli mielenkiintoinen. Nykypäivän standardeilla hassusti mitoitetut rakennukset saivat hymyn huulille. Joissain taloissa jopa minä vain 164 cm korkeana sain kumarrella, etten lyönyt päätäni ovenkarmeihin. 

Luostarinmäen jälkeen reittimme M:n kanssa erkani ja suunnattiin Aleksin kanssa Herkun kautta hotellille huilimaan hetkeksi. Olin tehnyt meille pöytävarauksen klo 18 Ravintola Nooaan, jonne lähdettiin sitten talsimaan. Ravintolassa tuli vastaan yksi Aleksin peruskouluaikainen tuttu, mikä oli tosi hauskaa. Syötiin pitkän kaavan kautta ja kaikki oli aivan taivaallisen hyvää. Alkupalaksi jaoimme tartarin ja mozzarella-annoksen, pääruoaksi tilasimme paistettua nieriää ja jälkkäriksi oli paahdettua valkosuklaamoussea ja raparperisorbettia. En ollut kai koskaan ennen ollut ravintolassa niin onnellinen. Takaisin tullessa pysähdyttiin vielä Aurajoen rantaan istuskelemaan.

Päivä 2

Reissumme kokonainen päivä Turussa alkoi kelien puolesta vähän heikosti. Aamiaisen aikana satoi, mutta sen jälkeen huoneeseemme mentyämme katsoimme ikkunasta ja keli oli kirkas. Ei muuta kuin menoksi ja suunta kohti Turun linnaa. Hotellin alaovella meitä vastassa oli kuitenkin kaatosade! Linnan sijaan juoksimme tien toiselle puolelle Stockalle ostamaan Aleksille sateenvarjoa ja sen jälkeen pyörimme Hansakorttelissa kunnes sade loppui ja tein The Body Shopista alelöytöjä.

Sateen loputtua käväisimme vielä hotellilla ja sitten uusi yritys linnaan lähtemisen kanssa. Kävelimme linnaan ja takaisin eli noin 40 min suuntaansa. Se tuntui helpommalta ja stressittömämmältä vaihtoehdolta, kuin alkaa selvittämään paikallisbussien reittejä, lippujen ostoa ja muuta.

Turun linnassa olin myöskin käynyt lapsena viimeksi. Monta tuntia vierähti linnassa helposti ja se oli todella vaikuttava. Erityisesti pidin siitä, kuinka linnan eri vaiheet näkyivät arkkitehtuurissa. Lopuksi oli ihan must käydä matkamuistopuodissa.

Linnassa koluamisen jälkeen meillä oli aivan suunnaton nälkä. Onneksi aivan linnan vieressä oli pelkkää gluteenitonta tarjoava kahvila NFD. Jäälatte ja munkki piristivät kovasti, kuin myös kahvilan ulkonäkö. Palvelu oli myös aivan ihanaa. Olisin voinut vaikka jäädä asumaan sinne! NFD:n jälkeen käveltiin hissuksiin takaisin keskustaan ja välillä pysähdyimme joen rantaan taas vain fiilistelemään maisemia.

Keskustassa käytiin söpössä Kui Design Local Shopissa, josta mukaan tarttui Föri-kassi. Föriä ihasteltiin reissun aikana pariinkin otteeseen, mutta sopivaa hetkeä sillä ajeluun ei meinannut löytyä. Kassi muistuttaa siis siitä ensi kertaa varten. Lisäksi piipahdettiin kauppahallissa tee- ja kahviostoksilla sekä Ruohonjuuressa. Sen jälkeen oltiin sovittu, että mennään kolmisin M:n kanssa Niskaan syömään pizzaa - tai siis ahvenanmaalaista peltileipää. Tilasin nälkäpäissäni Salakuljettajan, joka oli kunnon kinkku-aurajuustoöveri, mistä tuli aika nopsaan ähky. Jos Niskaan mennään vielä joskus, niin täytyy muistaa tilata jokin sellainen setti, missä olisi täytteenä Aurajuustoa ja kasviksia.

Syömisen jälkeen mentiin hotelliin huilimaan. Illemmalla intouduttiin käymään vielä kävelyllä Aurajoen liepeillä. Silloin ravintolalaivatkin olivat heräilleet kunnolla. Niiden valot näyttivät hämärässä ihanilta, mutta joissain niistä soitettu livemusiikki, ihmispaljous ja väsymys estivät meitä menemästä sinne.

Päivä 3

Kolmas päivä alkoi sään puolesta prikulleen samalla tavalla kuin edellinen, mutta nyt meillä molemmilla oli onneksi sateenvarjo valmiina. Luovutimme huoneen, jätimme laukut säilytykseen ja suuntasimme sateessa kohti Apteekkimuseota ja Qwenselin taloa, jotka olivat onneksi ihan lähellä. Tässä kohteessa oli todella ihana tunnelma ja runsaasti kaikkea pientä ihmeteltävää. Reissumme museokohteista tämä oli myös nopein, sillä aikaa meillä taisi mennä alle kaksi tuntia, vaikka katseltiin kaikki tosi huolella läpi. Lopuksi riehaannuin museokaupassa shoppailemaan kunnolla. Yritettiin lopuksi mennä välipalalle Cafe Qwenseliin, mutta gluteenitonta oli tiskissä aika heikosti eikä Aleksi ollut kyselytuulella.

Museokaupassa päälle pistetty shoppailuvaihde jatkui ja seuraavaksi mentiin Sammakon kirjakauppaan, joka on sympaattisin kirjakauppa jossa olen koskaan käynyt. Palvelu oli tosi ystävällistä, valikoima monipuolinen niin kirjojen kuin vihkojenkin osalta ja samassa tilassa toimi jopa kahvila.

Kävimme myös ensikertaa paikan päällä Teepolussa. Teepolun pitäjä Matti ei sattunut olemaan silloin paikalla, vaan tuuraajana oli hänen äitinsä. Hän esitteli meille uutuudet ja juteltiin vaikka mitä muutakin. Oli erikoista, että teekaupasta jäi niin hyvä fiilis, vaikka myyjänä olikin nyt henkilö joka ei itse juo teetä.

Teepolun jälkeen haluttiin jotain helppoa ja nopeaa lounasta ja paikaksi valikoitui Friends and Brgrs. Kun hampparit oli syöty, mentiin taas kauppahalliin, josta Aleksi osti gluteenittomasta Aijan Herkusta kotiin viemisiä (kyllä, vaivaannuttiin viemään leipää Turusta Hyvinkäälle). 

Sitten alkoikin olla jo lähtemisen aika. Mentiin vielä Stockan sisustuspuolelle tuhlaamaan hetkeksi aikaa, haettiin hotellilta laukut ja lähdettiin asemalle. Noin minuuttia ennen kuin junaan pääsi sisään, alkoi satamaan kaatamalla vettä. Täydellinen aika kotiinpaluulle. Matkalla Turusta Toijalaan näin junan ikkunasta metsässä uljaan suurisarvisen valkohäntäpeuran. Toijalan vaihto onnistui hyvin ja oltiin kotona jo alkuillasta.

Turun reissulta tehdyistä ostoksista on ainakin luvassa oma postauksensa. Yritän myös keretä postailemaan erikseen Luostarinmäestä, Turun linnasta ja Apteekkimuseosta tässä syksyn mittaan.

Kokosin vielä pienen to do -listan itselleni seuraavaa reissua varten:

• Käy Fonum Marinum -merimuseossa
• Käytä Föriä
• Risteile jokilaivalla
• Käy ravintolalaivassa siiderillä (joskus päivällä, kun on rauhallista)
• Cafe Qwenselin iltapäivätee (jos se on saatavilla myös gluteenittomana)

Yksisarvisia, jäätelöä ja loistavaa teetä Porvoossa

En tiedä oletteko jo vähän kyllästyneet lähes jokavuotisiin Porvoo-postauksiini, mutta tässä olisi sellainen nyt taas! Ensimmäisestä kesälomaviikostani kertoessa mainitsin, että kävin Porvoossa peräti kahtena päivänä. Ensimmäinen visiitti tehtiin vanhempieni kanssa ja se oli noin parin tunnin mittainen rutiininomaiseksi muodostunut pyrähdys, jonka aikana käytiin erilaisissa putiikeissa. Toisen Porvoon reissun tein Aleksin kanssa, joka ei ollut käynyt siellä aiemmin aiemmin.

Aleksin kanssa puoli päivää vanhassa Porvoossa kului hujauksessa ja oli hauskaa päästä katsomaan itselle tutuksi tullutta kohdetta ihan uusin silmin. Teimme nyt enemmän sellaisia tyypillisiä turistijuttuja, kuten vaeltelimme hauskan väristen puutalojen välissä mukulakivikaduilla ja vain fiilistelimme ympäristöä.

Lisäksi kävimme katsomassa Porvoon tuomiokirkkoa, jossa en ollut itsekään käynyt sisällä moneen vuoteen. Myöhäisgotiikkaa edustava kirkko on niin sisältä kuin ulkoa todella kaunis upeine yksityiskohtineen. Yhdestä holvikaaresta bongattiin myös yksisarvinen. Se kummastutti ensin vähän, mutta jälkeenpäin sain pengottua internetin ihmeellisestä maailmasta, että yksisarvinen raamatullisena hahmona viittaa kristukseen. Parissa vanhan kaupungin putiikissa oli myös yksisarvistavaraa myynnissä, en tiedä lieneekö sattumaa vai ei.

Reissupäivä oli sopivan lämmin ja silloin ei juurikaan edes tuullut. Päivän asuksi valikoitui rento t-paita + maksihame -kombo. Tuo t-paita on ollut vuosikausia yksi suosikeistani ja muistan hankkineeni sen joskus ihan blogin alkuaikoina, eli noin seitsemän vuotta sitten. Kohta lienee aika luopua siitä, mutta en vaan millään malttaisi. Maksihame on yksi kesäkuussa tekemistäni uusista hankinnoista ja se onkin päässyt ahkeraan käyttöön.

Päivän aikana iski pariin otteeseen nälkä, jota mentiin ensin tyynnyttelemään Vanhan Porvoon jäätelötehtaan kioskille. Jäätelö taitaa olla Aleksin lempiherkku, joten tiesin jo etukäteen, että vien hänet jätskille. Myyntipisteellä oli aivan ihana palvelu, reilut annokset ja runsaasti valinnanvaraa eri makujen suhteen (jopa gluteenittomissa vaihtoehdoissa). Valitsin omaan kippooni suklaan ja kookos-limen, joka oli loistava yhdistelmä.

Myöhemmin halusimme päästä kunnolla istumaan ja rauhoittumaan jonnekin, jolloin paikaksi valikoitui tunnelmallinen Porvoon Paahtimo Bar & Cafen terassi, josta on näkymä joelle. Haukattiin välipalaksi lohipiiraat, Aleksi tilasi paahtimon oman kahvin ja minä teetä. Valitsin söpön kuuloisen Girlie Grey -teen, joka oli mustaa teetä maustettuna bergamotilla, vaniljalla ja ruusunnupuilla. Tuo tee oli aivan ihanan makuista ja sen sai hauduttaa vieläpä sihdissä! Vielä kun olisi ollut sihdille oma aluslautanen, niin olisi tullut täydet pisteet!

Reissun aikana saatiin roppakaupalla lisää ideoita siitä, mitä Porvoossa voisi tehdä. On mielenkiintoisia museoita, jokiristeilyä ja vaikka mitä. Miniloma Porvooseen voisi olla myös hauska. Kun ottaisi hotellihuoneen yhdeksi yöksi, niin voisi kierrellä kaupunkia vieläkin kiireettömämmin.

Millaisia kesäreissuja olet tehnyt tai sinulla on suunnitteilla?

Ensimmäinen kesälomaviikko

Ensimmäinen kesälomaviikkoni oli ja meni ihan liian nopeasti ja huomenna on luvassa jälleen aamu etätoimistolla työkoneen äärellä. Pääsin tekemään lomalla kaikkea hauskaa, mutta tuntuu siltä, ettei varsinaista palautumista päässyt vielä juurikaan tapahtumaan. Mutta ei hätää - myöhemmin kesällä on vielä luvassa kaksi ihanaa lomaviikkoa lisää!

Perjantaille olin merkinnyt työpäivän jälkeen kalenteriin työhuoneen perusteellisen siivoamisen - vaan kuinkas kävikään. Heti kun työpäivä oli ohi, pakkasin vain työvälineet reppuun piiloon ja sen jälkeen olenkin viettänyt tässä työ-/harrastushuoneessani mahdollisimman vähän aikaa. Kokeillaan siis työhuoneen perusteellista siivoamista uudelleen toisen lomajakson alkaessa!

Lauantaina ja sunnuntaina minulla ei ollut mitään ihmeellisiä suunnitelmia, vaan vietin aikaa melko intuitiivisesti. Käsitöiden osalta aloin tutustumaan lasin kaiverrukseen saippuapullon muodossa. Sunnuntaina lähdin lenkille pitkästä aikaan kameran kanssa ja mm. konttailin antaumuksellisesti lenkkipolun varrella kuvaamassa koppakuoriaista ja samalla kiroten mielessäni, ettei minulta löydy parempaa kuvauskalustoa. Sunnuntaille olin varannut ihanan 1,5 tunnin hieronnan. Selfcare-pisteet olivat siis viikonloppuna huipussaan.

Maanantaista keskiviikkoon olin vanhempieni luona Tuusulassa. En ollut keväällä tai alkukesästä uskaltanut heille koronan vuoksi kyläilemään, mutta nyt kun tilanne on ainakin toistaiseksi helpottanut, niin uskalsi heillä käydä yökyläilemässä. Vaihdeltiin paljon kuulumisia ja tiistaina käytiin perinteiseen tapaan Porvoossa hieman kierlelemässä vanhan kaupungin putiikkeja.

Pengoin vanhempien luona ollessa myös jälleen vanhoja tavaroitani ja päädyin ottamaan kaksi laatikollista lapsuuden leluja sieltä mukaan. Nyt kun oman kodin ei pitäisi enää vaihtua niin taajaan, ajattelin pikkuhiljaa viedä porukoiden nurkista omani pois, jotta heille tulee lisää tilaa.

Torstaista tuli yllättävän kiireinen kotipäivä, jolloin kävin kaverin kanssa kahvittelemassa ja Aleksin kanssa aurinkolasiostoksilla ja syömässä Pancho Villassa sen kunniaksi, että hänelläkin alkoi kesäloma.

Perjantaina vietettiin Aleksin kanssa yhteinen reissupäivä ja käytiin Porvoossa, joka oli tosiaan minulle jo toinen Porvoon reissu saman viikon aikana. Aleksille Porvoo ei ollut ennestään ollenkaan tuttu ja oli hauskaa päästä itsekin katsomaan paikkaa vähän eri vinkkelistä kuin vanhempien kanssa siellä käydessä. Ei siis yhtään haitannut se, että nämä kaksi reissua ajoittuivat niin lähekkäin.

Tänään ja eilen olen edellisen viikonlopun tapaan rentoutunut mm. Netflixin Warrior Nun -sarjan äärellä, mutta myös järjestellyt kotia ja tehnyt vähän pihatöitä. Onneksi seuraavaan lomaan ei ole kauaa!

DIY: Helpot niittiballerinat

Hei ja kerrassaan loistavaa lauantaita kaikille! Olen ensi viikon kesälomalla ja nyt onkin lomani ensimmäinen päivä. Joku ehkä harmittelisi sitä, että helteet menivät, mutta minua ei haittaa ollenkaan. Jaksaapahan nyt touhuta kaikenlaista enemmän, kun ei ole niin tukahduttavan kuuma. Suunnitelmissa on ainakin käydä vihdoinkin vanhemmilla kunnolla kyläilemässä, nukkua hyvin sekä rentoutua ja tehdä paljon muutenkin selfcarea. Yritän keleistä huolimatta myös ottaa kaiken irti kesävaatteistani. Täyspitkässä noitamaisessa trikoohameessa on ainakin ihana hulmuta ympäriinsä, satoi tai paistoi.

Ajattelin nyt kesän kunniaksi jakaa teille kenties maailman helpoimman vinkin kesäkenkien, tarkemmin sanottuna ballerinojen, tuunaukseen. Tämä on jo oikeastaan niin helppo, että mietin kovasti onko tästä järkeä tehdä postausta, mutta toisaalta se on kaikessa yksinkertaisuudessaan sellainen, jonka moni varmasti osaa ja ehtii toteuttaa. Tällä ohjeella tavallisista markettikengistä saa erittäin pienellä vaivalla paremmin kesäiseen synkiötyyliin sopivat.

Tarvitset siis tavalliset, rusetilliset ballerinat haluamassasi värissä ja koossa. Itse pitäydyin turvallisessa mustassa ja kengät löytyivät Citymarketista alle 20 eurolla. Lisäksi tarvitset kaksi pyramidiniittiä, joissa on hakaset vain kahdella reunalla ja joissa yhden sivun pituus on noin 1 cm. Pyramidiniitin hakaset ujutetaan rusetin keskikohdan alle. Älä paina niittejä läpi itse kengästä, jotta ne eivät pääse käytössä raapimaan sukkia ja jalkoja. Sitten onkin jo valmista!

Tässä postauksessa olevat kengät ovat jo kolmannet, jotka olen tuunannut samalla idealla. Erilaiset ballerinat ja tennarit kuuluvat kesäisin muutenkin vakiojalkineisiini, joten niitä kuluu. Näillä remmittömillä halppisballerinoilla ei tosin ainakaan oman kokemuksen mukaan kannata lähteä kovin ahkerasti reippailemaan, sillä teknisesti tämän kaltaiset kengät eivät ole mikään ihme. Näitä tulee silti käytettyä kauppariessuilla ja muilla pienillä kävelyillä, jotta parempia kenkiä saa säästettyä vaativampaan käyttöön.

Millaisia kenkiä tykkäät käyttää kesällä?

Kesäkuun parhaat 2020

Itse uutettu jäätee irtoteestä
Aitoa irtoteestä tehtyä jääteetä ei voita mikään! Jääteetä onkin kulunut tasaiseen tahtiin jokaisena paahtavana hellepäivänä. Demmer's Teehausin Summer Dream kului juuri tällä viikolla loppuun ja sen lisäksi olen suosinut jääteessä Vapriikin Dracula-näyttelystä viime kesänä ostettua mustaa verigreippiteetä ja Veiströmin Tampere-teetä. Meillä on jääteetä varten Harion haudutuspullo, mutta jääteen kylmähauduttaminenhan onnistuu varsin hyvin myös perinteisemmällä tilavasihtisellä lasisella tai keraamisella teekannulla.

Uusi luomiväripaletti
Oivalsin loppukeväästä, että omistin vain yhden luomiväripaletin, joka sekin on jo lähes viisi vuotta vanha. Lisäksi minulla on yksi duo-luomiväri ja kaksi yhden värin nappia. Aloin kuumeisesti metsästämään kivaa palettia internetin uumenista, mutta lopulta etsintä eskaloitui siihen, että lampsin kiireisen työviikon jälkeen tylsästi Prismaan ja ostin Makeup Revolutionin Flawless -paletin. Myönnettäköön, että laatu ei ole ihan jokaisen värin kohdalla täysi kymppi, mutta olen saanut tällä kuitenkin aikaan monta kivaa lookia. Alle 15 eurolla tässä pääsee testailemaan monia värejä, jonka pohjalta onkin varmasti jatkossa helpompi miettiä, mihin arvokkaampaan palettiin investoisi. Voisin tehdä tästä paletista vielä erillisen postauksen, jos teitä kiinnostelee?

Juhannus mökillä
Aleksin työvuorot sattuivat niin kivasti, että päästiin viettämään juhannusta mökille. En varsinaisesti ole mikään mökki-ihminen, sillä hyttysallergian vuoksi mökkeilyyn tarvitsee alkaa valmistautumaan noin viikkoa ennen, mikä vie asiasta ehkä vähän hohtoa. Seura oli kuitenkin mukavaa ja paikalla oli myös kaksi pörröistä tassuterapeuttia ilahduttamassa. Suosikkipaikkani mökiltä lienee laituri. En välitä uimisesta, mutta kaloja ja muita eläimiä on hauska seurata.

Uudet kesävaatteet
Kesä ja kuumuus jotenkin yllättävät aina. Havahduin tänäkin vuonna siihen, ettei kaapistani löydy riittävän monipuolista valikoimaa kesävaatteita. Olen viime vuosina karsinut runsaasti vaatteita pois, mutta en ole ostanut kovinkaan paljoa tilalle. Uskaltauduin eilen junailemaan Helsinkiin, jossa kierreltiin kauppoja ja käytiin kahvittelemassa ystävän kanssa. Löysin Indiskasta rennon mustan arkimekon ja pitkän mustan hameen. Pitkiä hameita minulla ei ole ollut vuosikausiin yhtäkään, joten se oli erittäin tervetullut lisä. Aiemmin tässä kuussa löysin myös Gina Tricotista synkövaatekaappiin sopivan printtipaidan. Haaveilen vielä löytäväni tyyliini sopivia kuosillisia vaatteita, kuten rennon kukkamekon tai vastaavan.

Hyvät aamiaiset

Olen pyrkinyt jo pitkään panostamaan siihen, että syön järkevän aamiaisen, mutta huomasin, että olen ollut sen kanssa hieman liikaa kaavoihin kangistunut. Kesäkuussa yritinkin siis panostaa hauskoihin, mutta terveellisiin aamiaisiin. Olen nauttinut mm. herneistä, maustamattomasta jogurtista ja erilaisista mysleistä.

Myrkkykasvi ja muita havaintoja takapihasta

Rivitaloasunto pienellä takapihalla oli haaveenani jo ties kuinka kauan ja nyt se on täällä  ensimmäinen kesä, jona olen päässyt nauttimaan ikiomasta takapihasta! Olen tykästynyt takapihaamme kovasti siksi, ettei se ole liian suuri tai pieni, vaan juuri sopiva meille kahdelle aikuiselle (ja ehkä joskus lemmikille). Pihallemme mahtuu kukkapenkki, raparperi ja marjapensaita mukavan väljästi, mutta nurmikon leikkaamiseen menee silti vain vartti.

Aloitin pihan siistimisen jo aikaisin keväällä, koska koronan vuoksi vapaa-ajalle ei ollut buukattu juuri mitään. Edelliset omistajat olivat onneksi pitäneet pihasta melko hyvää huolta. Se ei ollut mikään viidakko, mutta silti kaikenlaista kitkettävää ja siistittävää on kyllä riittänyt.

Tästä postauksesta saa ehkä sellaisen mielikuvan, että olisin kunnon viherpeukalo, mikä ei nyt ihan pidä paikkaansa. Minulla ei nimittäin ole esimerkiksi mitään hajua kukkapenkissämme kasvavien kukkien nimistä. Pitäisi ottaa työn alle kaikkien kukkapenkkimme kasvien nimien selvittäminen ja ylös kirjaaminen, niin olisi helpompi tehdä kukkapenkkiä varten suunnitelmia.

Olen kuitenkin tehnyt jo yhden erityisen jännittävän kukkalöydön pihaltamme! Nurmikon leikkuun ja trimmerin jälkeen ihmettelin yhtä kasvia, jonka katkaistusta varresta tuli neon oranssia nestettä. Pikaisen googlettelun jälkeen selvisi, että kyseessä on keltamo, joka on erittäin myrkyllinen. Tätäkin kasvia on käytetty muinoin rohdoksena ja jopa viljelty ja siksi keltamo kasvaakin usein vanhoilla jo kauan asutuilla alueilla. Olen nyt pyrkinyt kitkemään keltamot takapihaltamme, sillä haluan meille kasveja, joita voisi käsitellä hieman huolettomammin.

Kaikenkaikkiaan pihan laittaminen on ollut todella mieluisaa "aivot narikkaan" -tyyppistä tekemistä ja hyvää vastapainoa sille, että hakkaan työkseni näppäimistöä viitenä päivänä viikossa. Emme ole tuoneet pihalle vielä juuri mitään uutta, vaan tämä kevät ja kesä tähän asti ovat menneet jo olemassa olevia asioita kunnostaessa. Poistin esimerkiksi viinimarjapensaasta kuolleet oksat ja lisäsin kuorikatteen karviaisille. Karviaispensaita meillä on peräti kolme ja kävi yksi päivä ilmi Aleksin kanssa keskustellessa, että emme oikeastaan kumpikaan välitä karviaisista. Olkoot nyt tämän kesän, kun sato on jo tulossa, mutta luulenpa, että ensi keväänä laitetaan niiden tilalle jotkin muut marjapensaat. Ilahduttavaa on ollut myös se, että pihan laittaminen ei oikeastaan ole edes kovin kallista, ainakaan näin perustasolla.

Pääsin myös kivitöihin, kun innostuin perkaamaan vajan edestä vaikeahoitoiseksi menneen kivetyksen pois ja tekemään sen uudelleen. Vanha versiossa kivien väli oli täytetty mullalla, ja sitä olisi joutunut kitkemään kasvukautena parin viikon välein, jotta se pysyisi siistinä. Kaivoin kaikki kivet pois ja kitkin rikkaruohot. Sitten laitoin pohjaksi maisemointikankaan, ladoin kivet uudelleen ja viimeistelin kivien välit kivituhkalla. Nyt pysyy tuo vajan vierusta helppohoitoisena. Vielä kun nurmikko kasvaa kunnolla kivetyksen reunoille, niin se maisemoituu nätisti. Projekti oli myös aikamoinen jalkatreeni, kun kaikenkaikkiaan hommaan meni noin viisi tuntia.

Kukkapenkki on tällä hetkellä meidän pihallamme sellainen asia, joka aiheuttaa eniten hämmennystä. En oikein tiedä mitä sille tekisi. Penkki vaikuttaisi olevan aikalailla sellainen "perinneperennapenkki", jossa kasvaa pitkin kesää vaikka mitä kukkivia kasveja, jotka sinänsä ovat ihan kiva juttu. Jostain syystä penkissä kasvaa myös pieni viinimarjapensaan taimi, joka pitäisi siirtää. 

Entäpä mitä haluaisin meidän kukkapenkiltä jatkossa? Nykyisellään penkissä ei ole selkeitä reunoja, ja se häiritsee minua hirveästi. Osassa penkistä on muutama turhan järeä betoniharkko, jotka saavat varmaan lähteä – ne ovat aivan liian massiivisia tämän kokoiselle pihalle ja sopisivat paremmin jonnekin omakotitalon tontille. Lisäksi haluaisin jollain tapaa hieman modernisoida penkkiä kuitenkin säilyttäen sen kauniin moninaisuuden. Haaveilen myös pienestä helppohoitoisesta yrttipenkistä, jonka voisi toteuttaa tuohon ikkunan luona olevaan päätyyn. 

Miltäs meidän pihahommat kuulostavat – kiinnostaako näistä lukea jatkossakin?