Riimukivet ja helppo alku riimujen tulkintaan

Skandinaaviset riimut ja niiden ikiaikainen viisaus ovat kiehtoneet minua pitkään. Toissa syksynä tein vihdoin itse riimukivet, ja sitten hömelösti unohdin kertoa niistä täällä teille aiemmin. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan! :-)

Riimukiviä varten sahasin 25 kiekkoa kirpputorilta löytämistäni peuran- ja kauriinsarvista. Etenkin kauriinsarvi oli kovaa tavaraa sahattavaksi, joten hommassa meni tovi. Lopuksi viimeistelin sahatut pinnat hiekkapaperilla. (Riimukiviin voi käyttää myös puukiekkoja tai tasaisia pieniä kiviä.)

Seuraavaksi piirsin polttokolvilla kiekkoihin riimut. Sarvissa on keratiinia, kuten ihmisenkin hiuksissa ja kynsissä. Niinpä tämän työvaiheen jälkeen kotona haisi pari päivää palaneilta hiuksilta. Yksi kiekko jäi tarkoituksella tyhjäksi – se on wyrd, joka symboloi tyhjyyttä, yksinäisyyttä, kohtaloa, väistämättömyyttä, mahdollisuuksia, tuntematonta ja mysteerejä.

Säilytän riimukiviäni oranssissa pussissa, johon pakattuna rakas ystäväni S toi minulle vuosia sitten teetä tuliaisiksi Intiasta. Pussilla on tunnearvoa, ja niinpä se sopi täydellisesti näille riimukiville. Oranssi väri tuo mieleeni buddhalaisten ja hindulaisten munkkien vaatteet, joten pussi tuo mukaan myös hitusen itämaista filosofiaa.

Olen koettanut opetella riimujen nimiä ja merkityksiä ulkoa, mutta siinä on vielä tekemistä. Vuosisatojen saatossa samalla riimulla voi olla monta nimeä eri lähteistä riippuen, joten jos haluaisi tietää niistä kattavasti, opeteltavaa on paljon.

Riimujen tulkintaa varten ostin erään ystävän suosituksesta Harri Paasion Riimut – viikinkien oraakkeli -kirjan. Se on hieman alle satasivuinen ja helppolukuinen opus riimujen saloihin. Kirjassa on lyhyesti tietoa riimujen historiasta sekä viikinkimytologiasta, mutta ennen kaikkea se opastaa riimujen tulkintaan ja esittelee jokaisen riimun merkityksineen. Jos kurkkaat riimujen merkityksiä netistä, niille saattaa löytyä myös hieman poikkeavia merkityksiä, kuin mitä Paasion kirjassa on. Luulen, että vuosien saatossa minulla kertyy sivujen laitoihin myös omia muistiinpanoja laajentamaan tietämystä.

Riimujen, tarotkorttien ja muiden vastaavien tulkitsemisessa on myös ennustuksellisia ja mystisiä piirteitä, mutta ennen kaikkea koen ne itsensätutkiskelun apuvälineinä. Riimuja tulkitessa olen toistaiseksi pitäytynyt yksinkertaisissa skenaarioissa, ja nostanut jotain kysymystä vastaan yhden riimun tulkittavaksi. Ainakaan vielä en koe mukavaksi tulkita riimuja muille ja voi olla, että tulen jatkossakin lukemaan niitä vain itselle.

Kuinka tuttuja riimut ovat sinulle?

Halloween-kalenteri 2024 | 9: Syksyisiä kynttilöitä

Rakastan kynttilöitä. Etsin kivoja kynttilöitä kirppareilta, ja muutamat must have -yksilöt ostan kaupasta. Kotini kynttilävarasto on jaettu käyttökynttilöihin ja koristekynttilöihin. Joskus sorrun ostamaan kirpputoreilla myös vähän rumia kynttilöitä – en oikein tiedä miksi. Se on vähän outoa. Ehkä niissä potkii jokin lapsuuden nostalgia, en tiedä.

Teen kynttilöitä joka vuosi myös itse. Kerään loppuun poltetuista kynttilöistä jämät talteen, siivoan niistä roskaiset osat pois ja käytän riittävän hyvälaatuisen osan uudelleen. Sydänlangan pohjalaatat kerään talteen lämpökynttilöistä. Uutena tarvitsee ostaa vain sydänlankaa.

Lontoossa käydessä löysin askartelutarvikeliikkeestä kurpitsan muotoisia silikonimuotteja, joihin voi valaa saippuaa tai kynttilöitä. Moni askartelija tietääkin, että Suomessa erikoisempia kynttilämuotteja tarvitsee etsiä kissojen ja koirien kanssa pienemmistä putiikeista. Nyt kun törmäsin tällaisiin muotteihin sattumalta, niin niitä piti tietenkin ostaa sekä itselle että tuliaisiksi.

Jämävarastostani löytyi oranssia kynttilämassaa, mutta se tuoksui appelsiinille. En millään voinut käyttää sitä kurpitsakynttilöihin – miettikää nyt sitä kognitiivista dissonanssia, kun ulkonäkö ja haju eivät kohtaisikaan. Ihan tosi! :’) Onneksi kurpitsoja on olemassa monen värisiä. Sain jemmoista sekoiteltua luonnonvalkoista, vaaleaa keltaista, maastonvihreää sekä tummaa sinivihreää. Mitä tuumitte näistä?

Vinkki: Jos ei raaski ostaa erikoismuotteja, voi syksyistä fiilistä tai halloween-tunnelmaa luoda kynttilöihin muutenkin:

• Kynttiläväreillä voit koristella kynttilöitä. Viime vuonna koristelin lahjaksi annettavan mustan kynttilän hopean värisellä kuukuviolla.
• Veitsellä vuolemalla voit tehdä kynttilöihin riimuja ja muita kuvioita.
• Jos omistat tavallisia kynttilämuotteja, voit valita teemaan sopivia värejä. Candy corn -makeisten värimaailman tapaan kerrostettu kynttilä voisi olla aika söpö?

Oletko tehnyt kynttilöitä?

Ps. Fun fact: Tässä postauksessa on mainittu kynttilät jossain muodossa 23 kertaa.

Halloween-kalenteri 2024 | 6: Hämähäkkejä ovikranssiin

Kalenterin kolmannessa luukussa kerroin kirpparilta löytämästäni tonttuovi-setistä, jonka osasta tein kukkaruukkuun koristehautakiven.

Setissä oli mukana myös pieniä mustia muovihämähäkkejä. Täsmälleen saman mallisia muistan jo lapsuuden halloweeneista. Minua naurattaa ajatus siitä, että jossain päin maailmaa olisi tehdas, joka on tahkonnut näitä pikkiriikkisiä hämähäkkejä mustista muovipelleteistä jo ainakin neljännesvuosisadan. Kuvittelemassani muovihämähäkkitehtaassa niitä valmistetaan vuoden jokaisena päivänä vaikka asia ei varmaan oikeasti ole niin.

Anyway, takaisin asiaan. Joskus yli vuosi sitten kirppikseltä tarttui mukaan edullisesti myös vaaleanharmaa puinen kranssi. Siinä ei ollut ennestään koristeluja, joten se jäi odottamaan inspiraatiota. Hämähäkkien saavuttua halusin tehdä kranssista neutraalisti halloween-henkisen. Sellaisen, joka ei kilju kurpitsajuhlaa, vaan tuo mieleen luonnon ja kummitustalot.

Minulla on varmaan 15 vuotta ollut (ylläri, kirppikseltä) kerä mustaa lankaa, jossa on harvakseltaan helmiä. Se sopi vihdoin ja viimein tähän projektiin! Kieputin lankaa kranssin ympärille, tökin kranssin keskustaan ulkoa keräämiäni risuja ja lopuksi kiinnitin hämähäkit paikoilleen. Epäsymmetrinen asettelu lisää luonnollista vaikutelmaa. Tästä tuli tosin niin kiva, että en ole raaskinut vielä laittaa tätä oveen.

Oletko askarrellut jotain syksyyn tai halloweeniin sopivaa viime aikoina?

Halloween-kalenteri 2024 | 3: Hautakivi kukkaruukkuun

Huonekasvit itsessään ovat jo kauniita sisustuksessa, mutta tykkään myös valita niihin mieluisat ruukut, ja muutamia kasveja koristella muutenkin. Olkkarista löytyy mm. nanouk, jonka juurella on hennon turkoosi keraaminen Mad Potsilta ostettu peukalo. Se sointuu söpösti yhteen nanoukin vaaleanpunaisten sävyjen kanssa.

Viime talvena löysin kirpparilta pikkurahalla halloween-teemaisen tonttuovi-askartelusetin. Itse ovelle en ole vielä keksinyt käyttöä, mutta muutamaa muuta elementtiä olen jo hyödyntänyt. Yksi niistä on pikkuinen hautakivi, joka näytti alkuun tylsältä geneerisen hövelillä tehdasmaalauksellaan. Se pääsi tuunattuna ruukkukoristeeksi!

Maalasin hautakiven uudelleen akryylimaalilla sekä jollain kaapista löytyneellä kultamaalilla. Lisäsin kiveen yksityiskohtia ja syvyyttä ja maalasin kirjaimet klassisesti kullan värisiksi. Lopuksi tuli pari kerrosta mattaa spraylakkaa, jotta maalipinta kestää myös sumuttamista.

Tässä vielä kuva lähtötilanteesta:

Tämä oli mukava pieni DIY-projekti, joka ei vaatinut paljoa aikaa eikä rahaa. Näin voi muokata helposti monia kirpparilta löytyneitä koriste-esineitä omaan makuun sopiviksi.

Koristeletko sinä huonekasvejasi?

Tammikuun parhaat 2024

Tuntuiko sinustakin siltä, että tammikuu kesti pienen ikuisuuden? Vuosi 2023 antoi minulle vielä viimeisen raipaniskun uudenvuodenaattona, jolloin iski flunssa. Siitä parantuessa kului tammikuun ensimmäinen viikko. Muutoin kuukausi sujui onneksi mukavammissa merkeissä, joihin keskitytään nyt.

Mekko-onnea kirppareilla

Keväällä on tiedossa yhdet isommat juhlat, joihin onnistuin löytämään juhlamekon kirpputorilta. Hintaa mekolls oli vaivaiset 6,70 € ja sekös ilahdutti. Juhlavaatteisiin ei yleensä tee mieli tuhlata rahaa, koska niitä käytetään kuitenkin melko harvoin, ja ne eivät ole teknisiltä ominaisuuksiltaan yleensä kummoisia. Pari muutakin ihanaa kirppismekkoa löytyi tammikuussa.

Kasvohoito

Kipeänä olon jälkeen vietin ihanan vapaapäivän kasvohoidon merkeissä. Oli niin mukava päästä taas pitkästä aikaan pötköttelemään osaavan ammattilaisen käsiteltäväksi reiluksi tunniksi. Kasvohoidon jälkeen oli rentoutunut olo ja naamakin oli taas kuin uusi.

Sea Life

Olen ollut vapaaehtoistyössä mukana lähes 1,5 vuotta, ja tammikuussa tehtiin tukinuoren kanssa kiva reissu Sea Lifeen. Olin viimeksi käynyt siellä ennen koronaa, joten nyt oli altaissa jonkin verran uusiakin asukkaita. Siellä oli siis paljon meille molemmille uutta ihmeteltävää. Aksolotlit ihastuttavat aina, mutta reissun suosikkieläimeksi nousi ainakin minulla kovin luonteikas ja suloinen tursas, jonka nimi taisi olla Terho jos oikein muistan.

Kivoja DIY-juttuja

Aarikkaa tuli maalattua taas tässä kuussa! Minulla on jäänyt harmillisesti DIY-postauksiakin rästiin, joten pitää kunnostautua niiden kanssa kevään mittaan.

Lankutushaaste

Tämän vuoden tavoitteeni on vahvistaa keski- ja ylävartalon sekä käsien lihaksistoa, ja mikäs sen parempi siihen kuin lankutushaaste. Teen joka päivä polvet ilmassa ja suorilla käsillä yhden lankun ja otan aikaa siitä, kauanko jaksan pysyä siinä. Tämä nörtti odottaa niin innolla sitä, millaiseksi tilasto muodostuu vuoden mittaan!

Miten meni sinun tammikuusi? (Tammi – kuusi. Jollekin siellä ruudun toisella puolella iskee varmaan tämäkin huono sanaleikkiminen. :’) )

Joulukuun parhaat 2023 + vuoden 2024 blogiaikataulusta

Hyvää uutta vuotta ja hyvästi hirveä 2023! Olen suunnattoman helpottunut siitä, että tähänastisen elämäni kamalin vuosi on nyt taputeltu. Joulukuu tuntui pitkältä, mutta oli kokonaisuutena melko mukava. 2023 antoi kuitenkin vielä viimeisen raipaniskun, kun uudenvuoden aattomaamuna heräsin flunssaisena ja sitä tässä edelleen parantelen.

Mennään nyt kuitenkin postauksen pihviin, eli niihin kuukauden parhaisiin asioihin. Kirjoitan tavallsita lyhyemmin, sillä en nyt nuhaisena jaksa olla tietokoneen ääressä kauaa.

Raskasta joulua

Kävin ensimmäistä kertaa yhdeksään vuoteen nauttimassa livemusiikista Raskasta joulua -konsertissa, ja kokemus oli kovin kiva. Ennen kävin keikoilla paljonkin, mutta sitten opiskelu ja työt verottivat jaksamista ja lopuksi tuli vielä korona-aika. Nyt tuntui kuitenkin mukavalta palata tämän rakkaan asian pariin ja keväällä onkin tiedossa jo seuraava keikka.

Pyrotaidetta käyttöesineisiin

Tein joululahjaksi muutamat polttokolvityöt puisiin paistinlastoihin. Mukavaa, kun omalla harrastuksella voi ilahduttaa muitakin.

Dark Tales -tilaus

Joulukuuta saapui ilahduttamaan ruotsalaisen Dark Talesin -artesaaniparfyymi. Dark Talesista on tarkoitus tehdä ihan ikioma postaus, joten siitä lisää siis myöhemmin!

Kivoja tapaamisia

Joulukuuhun mahtui paljon mukavia tapaamisia ystävien kuin perheenjäsentenkin kanssa.

Miten sinun joulukuusi sujui? (Joulukuusi :---D)

Infoa 2024 blogiaikataulusta

Aiemmin tavoitteenani on ollut tehdä postaus kerran viikossa, mutta se ei selvästikään enää onnistu nykyisellä arjellani. Olen nyt päättänyt tavoitteeksi 3 postausta/kuukausi, eli jokaiselle kuukaudelle saisi jäädä yksi postausvapaa viikko. Katsotaan kuinka hyvin tämä päätös pitää ja koenko sen olevan avuksi. 😊 

Lokakuun parhaat 2023

Blogin halloween-kalenteri

Hehkutinkin jo kalenterin päätöspostauksessa, että kalenteria oli ollut hirmu hauska toteuttaa. Mukavaa siitä teki tietenkin itseä kiinnostava teema. Lisäksi tämmöisen isomman kokonaisuuden suunnittelu ja toteutus toi kivasti vaihtelua blogin normaaliin arkeen. Ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä tietenkin teidän lukijoiden kommentit!

Käpäläkoru ja muut kirppislöydöt

Lokakuussa tein mahtavia kirpputorilöytöjä. Kuun alussa mukaan tarttuivat nahkaiset ballerinat, suloinen keraaminen kurpitsalyhty sekä käpälän muotoinen riipus, joka on valmistettu vanhoista pöytähopeista. 

Lokakuussa pidettiin myös second hand -ostoskierros ystävien kanssa. Oli hauskaa tehdä hyvässä seurassa tämmöinen teemashoppailu keskittyen vastuullisiin hankintoihin. Mukaan tarttui vihdoin nahkainen punosvyö, jota olin eräänä päivänä aiemmin jo sovittanut ja joka oli jäänyt houkuttelemaan. Olen tahtonut laajentaa vyövalikoimaani, jotta saisin helposti asuihin vaihtelua. Nämä kaikki kuukauden löydöt maksoivat muuten yhteensä alle 15 €!

I love me -messut

Sen mitä säästin kirppislöydöissä, törsäsin messuilla. No ei vaan – messuilla kyllä kului rahaa, mutta suurin osa ostoksista oli ennakkoon suunniteltuja hankintoja, kuten ostoslistalla olleita ihonhoitotuotteita ja superfoodia. Täysin ylimääräisiä taisivat olla vain kuunsirpin muotoiseksi hiottu kukka-akaatti (13 €) sekä Flow Cosmeticsin Berryvanilla-vartalokuorinta, joka oli niin hyvässä messualessa, että kerrankin sen raaski ostaa (norm.38 €, messuhinta 25 €). Messuseurana minulla oli iki-ihana äiti, jonka kanssa käytiin messuilla kiertelyn jälkeen vielä syömässä ja kahvilla kauppakeskus Triplassa. <3

DIY-hommat

Lokakuun alussa askartelin vajassa kirpparilta löytämieni peuran- ja kauriinsarvien kanssa. Riimukiviprojektista oli jäänyt muutamat jämäpalat, joita halusin hyödyntää. Kuvassa oleva linnunkallo on kaiverrettu kauriinsarvesta. Se on vielä hieman kesken, mutta viimeistely saa nyt odottaa kevääseen, sillä vajassa ei ole lämmitystä. Nyt pitää vaihtaa kaiverrustyöt kynttilänvalamiseen, puun polttokuviointiin ja muuhun sellaiseen mitä ei huvita kesähelteillä tehdä.

Kuinka sinun lokakuusi sujui? Tuleeko halloweenia ikävä vai jatkatko jo innolla kohti joulua?

Silmäätekevät tennarit

Jaoin muutama vuosi sitten helpon tuunausvinkin ballerinakengille ja tämä on nyt tavallaan sille jatko-osa. Tällä kertaa tuunattavaksi pääsivät Stadiumin alesta 10 eurolla löytyneet varrettomat tennarit. Yllättävää etten ole aiemmin tuunannut tennareita, vaikka pitkän linjan outolintu olenkin ja aloitin alternativeskeneen tutustumisen baby bat -vaiheesta ala-asteella.

Tennarien kärkiin houkutti tehdä jokin graafisempi kuvio, joka sopisi yhteen esimerkiksi yksinkertaisten t-paitamekkojen kanssa. Kärjet toivat muotonsa puolesta minulle mieleen silmät, joten suunnittelin niistä muutamat vaihtoehdot, ja valitsin tämän jossa vahvat sahalaitaripset kurottavat kohti kenkien kärkiä. Luonnostelin mallin lyijykynällä ja sitten piirsin päälle vedenkestävällä tussilla.

Lopputulos on ulkonäöllisesti juuri sitä mitä hain. Silmät (ja muutkin kehon osat) ovat kiehtova teema, kun niiden kuvan tai muodon sijoittaa johonkin totutusta poikkeavaan kontekstiin, kuten vaikka sisustustavaroihin tai kenkiin. (Toim. huom. sama logiikka ei kuitenkaan päde esim. alikulkutunnelien seinille töhrittyihin alapääkuviin. Hienoa sellaista en ole koskaan nähnyt, vaikka edellä kuvattu kriteeristö täyttyykin.)

Vaikka kuvio onkin permanenttitussilla tehty, niin hieman mietityttää näiden kesto käytössä. Välillä kun kenkien kumiosat osuvat toisiinsa kävellessä ja niin edelleen. Jos nämä kuluvat käytössä ihan kamaliksi eikä kuvaa saa korjattua, niin seuraava vaihtoehto on liimata kärkiin jotain kivaa koristetta.

Oletko tuunaillut tennareita? Onko sinulla jakaa hyviä vinkkejä?

Cute as a Button

Löysin syksyllä kirpparilta kirkuvanpinkin pyöreän rasian, jonka kansi on napin muotoinen. Väri ei miellyttänyt, mutta muoto inspiroi tuoden mieleeni Coraline ja toinen todellisuus -elokuvan, joka on ollut innoittajanani viime aikoina. Rasia maksoi pari euroa, joten se lähti mukaan tuunattavaksi.

HUOM! Tästä eteenpäin postauksessa esiintyy juonipaljastus.

Luonnostelin paljon vaihtoehtoja rasian uudesta maalipinnasta. Lopulta päädyin ammentamaan inspiraatiota elokuvan kohtauksesta, jossa rinnakkaisulottuvuuden vanhemmat painostavat Coralinea liittymään heihin tarjoamalla hänelle juhlavasti parin mustia nappisilmiä. Napit ovat kuusikulmaisessa rasiassa, jossa on ulkopuolella mustia ja vihreänturkooseja raitoja. Sisällä rasiassa on napeille pehmuste, joka on murretun vaaleanpunainen. Kirpputorilta löytämäni rasia ei ollut kulmikas vaan pyöreä, mutta mielestäni tämä teema sopi kuitenkin siihen hyvin, koska kannen muoto viittaa elokuvassa olevan rasian sisältöön.

Rasia ja kansi saivat kevyen hionnan ja sen jälkeen uuden maalipinnan akryylimaaleilla. Jälkikäteen mietittynä raidat olisivat voineet olla vielä hieman kapeampia, mutta korjasin niitä jo kerran, enkä sitten jaksanut enempää. Kokonaisuudesta tuli kuitenkin mielestäni kiva. Rasian sisäosan väri on minun sisustusvärieni mittapuulla aika hurja, mutta hauskuus piileekin siinä että suuren osan ajasta se on piilossa kannen alla.

Tein helmikuussa myös tuotekollaasin Coraline-elokuvan innoittamana. Käy kurkkaamassa se, jos et vielä kerennyt! :)

Mitä mieltä olet tämän tuunailun lopputuloksesta?

This is halloween

Tunnelmallista halloweenia, kekriä, samhainia tai mitä syksyistä juhlaa vietätkään! Kävin eilen piipahtamassa rauhallisissa halloween-juhlissa Espoossa. Korona-ajan vuoksi halloween-juhlat olivat jääneet parilta viime vuodelta väliin, joten olipa kiva pitkästä aikaan fiilistellä halloweenia jonkinlaisella porukalla. Houkuttaisi kovasti järjestää itsekin halloween-juhlat. Olisi ihana nähdä oma koti täydessä halloween-loistossa ja leipoa kaikkea teemaan sopivaa tarjolle. Ehkä ensi vuonna?

(Pahoittelut muuten heikkolaatuisista kuvista. Aleksi oli laneilla ja hyödynsin sen ajan siivoamalla koko alakerran kuvauskuntoon, mutta nuo kyseiset päivät sattuivat olemaan harmaita ja sateisia.)

Halloween näkyy tietenkin myös meillä kotona sisustuksessa. Monet kuvissa vilahtavista tavaroista ovat ympäri vuoden esillä, mutta syys-lokakuussa ne pääsevät paraatipaikoille. Tänä syksynä Tigerista ostamani kummitusvalo on nyt kirjahyllyn reunalla, jossa se saa varmaankin ilahduttaa kaikkina vuodenaikoina. Toinen hieman pienempi haamu lymyää työhuoneessani.

Olohuoneen TV-taso on yksi niistä vakiopaikoista, jotka tykkään koristella kauden mukaan. Tänä syksynä tasolle valikoitui selkeä oranssi-valkoinen teema, josta olen tykännyt kovasti. Sain viime vuonna S:ltä Lontoosta lahjaksi ihanat kurpitsavalot, jotka luovat tuohon nurkkaan upeaa tunnelmaa. Edellisvuotisessa DIY-haasteessa tekemäni Spooky Season -taulu pääsi myös mukaan tähän kokonaisuuteen.

Heinäkuun parhaat -postauksessa vilahtanut hopeanvärinen kurpitsavalo löysi halloweeniksi paikkansa olohuoneen ja ruokailutilan väliltä. Olen edelleenkin onnesta soikeana, että tein noin hyvän kirpparilöydön kesällä. Täplikkään hopean värinsä ansiosta kurpitsa on aika juhlavan näköinen, joten se saattaa jäädä myös osaksi joulun koristuksia.

Olin tämän viikon lomalla ja tämän viimeisen päivän käytin mm. leipomiseen. Ostin kesällä noita-aiheisia sokerikoristeita, ja idea mustavihreistä kuppikakuista syntyi niistä. Taikinan maustoin matchalla ja sitruunalla. Lisäksi kokeilin ensimmäistä kertaa tehdä kaksiväriset pursotukset, jotka onnistuivat yllättävän hyvin. Lopputuloksesta tuli aika söpö, eikö?

Halloween alkaa taas pian olemaan tältä vuodelta ohi. Taidan pitää meidän kodin halloween-moodissa vielä viikon tai kaksi. Halloween-teekalenterin tokavika luukkukin töni minua tänään kohti joulua tarjoamalla Gingerbread chaita. Onneksi vielä huomista lomalta töihin paluun aamua on ilahduttamassa kalenterin viimeinen luukku. Sen hautakivi on muita suurempi ja en millään malttaisi odottaa, että saan ottaa selvää sen sisällöstä.

Pienen kodinhoitotilan uudistus

Mainitsin syksyllä muutamassa postauksessa tehneeni kodinhoitotilassamme pientä uudistusta. Meillä on siis kompakti kodinhoitotila keittiön jatkeena ja sen voi erottaa keittiöstä liukuovella piilottaakseen kuivuvat pyykit vierailta.

Tilan neliömäärään nähden käytin tolkuttomasti aikaa pohtiessani, miten siitä saisi tarpeisiimme sopivan. Etsin inspiraatiota Googlesta, Instagramista ja Pinterestistä laihoin tuloksin. Löytyneissä vinkeissä nojattiin vahvasti lapsiperheen pyykkilogistiikkaan, tai siihen että tilasta on käynti pihalle. Meillä taas on kahden aikuisen talous, jossa kodinhoitotilasta pääsee ulos vain ikkunasta. Piti siis luottaa vain omaan intuitioon. Muutoksia on tehty pikkuhiljaa, koska en ole suurien mullistusten ystävä.

Ennen

Meitä ennen tämä koti kuului lapsiperheelle. On siis loogista, että kodinhoitotila oli optimoitu pyykkirumban pyörittämiseen ja pyykkikoneen vieressä olevassa kaappirungossa olikin nimikoidut korit eri pyykkityypeille. Meillä taas vastaavalle ei ollut käyttöä – lähes kaikki arkivaatteemme ovat tummia ja menevät 40 ˚C pesuohjelmaan. Pyyhkeet ja lakanat pestään 60 ˚C ohjelmalla yleensä ilman välisäilytystä. Valkoista pyykkiä, 30 ˚C lämmöllä tai hienopesulla pestävää taas tulee harvoin, joten nekään eivät tarvitse meillä omaa säilytysratkaisua.

Pyykkikoneen päällä olleesta kuivausrummusta hankkiuduttiin niin pian muuton jälkeen eroon, että se ei edes ole näissä ennen-kuvissa. Vapautuneen tilan yläpuolelle jäi vielä matala seinään kiinnitetty kaappirunko. Seinien epämääräinen punertava vaalea väri ei ollut mieleeni ja kuivausrummun takaa löytyi myös vihertävää vaaleaa.

Alla olevan kollaasin kuvat on otettu vuonna 2020 muuton jälkeisenä keväänä ja tavarat ovat siinä vielä miten sattuu. Kuvasta pääsee ihastelemaan mm. epäesteettistä pullonkeräyspönttöä.

Tässä vielä 2020-2021 talvelta kuva, joka on otettu keittiön läpi kodinhoitohuoneen suuntaan. Keittiömme on ns. II-keittiö eli käytäväkeittiö. Kun keittiön läpi katsoi kodinhoitotilaan, ei näkymässä ollut mitään kivaa fokuspisettä. Lisäksi oviaukkoa kehystävä ruskeaksi petsivahattu lauta teki vanhanaikaisen vaikutelman.

Jälkeen

Kodinhoitotilan muutokset syntyivät pikkuhiljaa 2020 kevään ja 2021 syksyn välillä. Pääasiassa ne koostuivat pienistä hankinnoista. Tartuin myös pensseliin viime syksynä, kun maalasin seinät ja oviaukon karmit valkoisiksi. Tilaan liittyen on edelleen muutamia suunnitelmia toteuttamatta, mutta tämä on mainio välietappi esiteltäväksi myös teille.

Rajasin kodinhoitotilan funktion käsittelemään pyykkien pesua ja kuivausta, siivoustarvikkeiden ja pienten työkalujen säilytystä sekä niiden kierrätysmateriaalien keräystä, jotka eivät mahtuneet keittiöön kivasti. Silitys- ja ompelutarvikkeet sijoitin yläkertaan, koska ne ovat minulle enemmän harrastustarvikkeita. Myös arkipyykin keräys on yläkerrassa. Siellä peseydytään ja säilytetään vaatteita, joten on loogista että likaisille vaatteille on siellä paikka.

Tilaan astuessa vasemmalla puolella on suosikkinäkymäni. Seinälle kiinnitettävät hyllyt pysyivät samassa kohdassa kuin aiemminkin, mutta järjestelin niitä uudelleen ja hankin pari säilytyskoria lisää. Nyt hyllykköön mahtuu kivasti kodin kasvitarvikkeet, paristot, teipit, polttimot ja muu sälä. Alahyllyllä ovat keittiöpyyhkeet, purkki tyhjille paristoille sekä laatikko tyhjentyneille marjamehupulloille. Ripauksen maagista tunnelmaa tuo musta aurinkolasipäinen kissa, jonka vanhempani olivat saaneet jostain arvonnasta.

Kierrätyskuvioita selkeyttämään hankin lattialle Orthexin Smartstore Collect -lajitteluastian. Siellä asuvat tyhjät panttipullot sekä pienikokoinen SER-romu. Laatikon päällä olevassa juuttikassissa on kierrätykseen menevä paperi.

Oviaukosta katsottuna oikea puoli on vielä vaiheessa ja muutenkin vähemmän esteettinen. Heti muuton jälkeisenä keväänä poistin kaappirungosta ylimääräiset vetolaatikot, jotta sain tilaa suurempien siivoustarvikkeiden säilyttämiseen. Sinne pääsivät säilytykseen imuri sekä pölymiekka, pölyrätti ja mopin varsi, joille löysin Sinin valikoimasta tosi kätevät tarralla kiinnitettävät telineet (hirmu käteviä, suosittelen)! Kaapin alaosaan sai jäädä yksi vetolaatikko kaikelle sekalaiselle. Kavensin myös yhtä hyllylevyä ja hankin siihen korit siivousaineille ja muulle pienelle siivoustavaralle. 

Pyykkikoneen takana oleva seinä on vielä maalaamatta ja sen suunnittelu muutenkin kesken. Pyykkikoneen yläpuolelle katonrajaan jäänyt matala kaappirunko poistettiin, koska se blokkasi osittain nurkassa olevaa poistoilmaventiiliä. Siitä jäi vielä betoniseinään tuollaiset puupalkit ja olen kovasti miettinyt, haluanko hyödyntää niistä jääviä reikiä jotenkin, vai täytänkö ne piiloon. Laittaisiko pyykkikoneen yläpuolelle vähän jotain kapeaa hyllytilaa, ripustimen henkareille, pyykinkuivaustilaa vai askareiden tekemistä piristävän taulun? Ideoita?

Alla olevan kuvan vasemmasta ylänurkasta näkee myös verhokiskoa peittävän laudan, joka on viistottu aikanaan tuota pahamaineista yläkaappia varten. Pitää uusia se myöhemmin, kunhan talohytiöön suunniteltu ikkunaremppa saadaan tehtyä.

Alunperin haaveilin kodinhoitotilaan mandalakuvioitua pyöreää mattoa, mutta sitten äitini bongasi minulle Eurokankaan alesta pyöreän tumman juuttimaton vaaleanruskealla reunalla ja tykästyin siihen kovasti. Oviaukko näyttää nyt vaaleana huomattavasti modernimmalta ja yläpuolelleen se sai metallisen hämähäkkikoristeen, jonka olen vuosia sitten ostanut Tiimarista.

Tuleva ikkunaremontti tulee vaikuttamaan tietenkin myös kodinhoitotilan ilmeeseen. Sen jälkeen mietin vähän verhoratkaisuja uusiksi. Lisäksi pitäisi hoitaa se pyykkikoneen takainen seinä kuntoon. Luvassa on siis (toivottavasti tämän vuoden aikana) toinenkin postaus kodinhoitotilan uudistuksista.

Mitä tuumit lopputuloksesta? Entäpä mitä itse laittaisit pyykkikoneen yllä olevaan tilaan?

Joulukuun parhaat 2021

Aika saisi nyt tämän vuoden alusta alkaa liikkumaan hitaammin, kiitos. Koko loppuvuosi 2021 elokuun jälkeen hujahti hetkessä, eikä joulukuu ollut poikkeus. Hämmentävää kun aika tuntuu menneen liian nopeasti, mutta silti monesta pari kuukautta sitten tapahtuneesta asiastakin tuntuu kuluneen ikuisuus. Joulukuun kiireestä kertoi myös se, että kameran muistikortillekin kertyi kuun aikana kuvia vain muutamasta aiheesta. Hypätään nyt pitemmittä puheitta joulukuun parhaisiin juttuihin, jotka sain kaiveltua jostain muistin perukoilta.

Iloinen jälleennäkeminen

Rakas ystäväni S on asunut jo muutaman vuoden Lontoossa, eikä ollut päässyt koronan takia pariin vuoteen käymään Suomessa. Joulukuussa S tuli vihdoin ja viimein käymään Suomessa, joten pääsimme tapaamaan silloin livenä pariin otteeseen. Oli ihana nähdä! <3

Bird & Blend Snowball -tee

S oli tuonut minulle Briteistä tuliaisiksi Bird & Blend -teekaupan Snowball-nimisen teen, joka ihastutti kovasti joulukuussa. Snowball koostuu mustasta teestä, joka on maustettu kaakaohipuilla, kookoksella ja minivaahtokarkeilla. Mukana söpöyttä lisäämässä on myös ruiskaunokin terälehtiä. Maultaan Snowball muistuttaa erittäin paljon Bounty-suklaata.

Joulukortit

Tykästyin tänä vuonna tekemiini joulukortteihin kovasti. Himmeli oli kuviona kohtalaisen helppo tehdä suureen sarjaan kortteja käsin. Käytin kortteihin myös Luhdan mainoskuvastoa, josta sai kivasti erilaisia taustoja kortteihin.

Lintubongaus

Kotimme pihapiirissä näkyy monenlaisia pieniä lintuja ympäri vuoden. Sen myötä olenkin innostunut lintujen bongauksesta ja yritän opetella tunnistamaan koko ajan uusia lintuja. Viime aikoina olen nähnyt pihallamme mm. punatulkkuja ja viherpeippoja, mutta ehdottomasti huikein bongaus oli noin 30 tilhen parvi. Kivaa kun asuu kaupungissa, mutta luonto on näin lähellä.

Ajatuksella valitut joululahjat

Sain tänä vuonna jotenkin aivan erityisen ihania joululahjoja. Niistä tuli sellainen olo, että minut tunnetaan, juttujani on kuunneltu ja tekemiseni ovat jääneet mieleen. En ehtinyt paljoakaan tänä vuonna uhraamaan ajatuksia omille joululahjatoiveilleni tai kommunikoimaan niitä ajoissa eteenpäin, mutta siitä huolimatta sain upeita ja juuri omanlaisia juttuja. 

Minulla ei ole ollut tapana tehdä koko vuodesta mitään koontipostausta, mutta listasin tähän nyt sen sijaan tämän vuoden muut Kuukauden parhaat -postaukset:

• Tammikuun parhaat 2021
• Helmikuun parhaat 2021
• Maaliskuun parhaat 2021
• Huhtikuun parhaat 2021
• Toukokuun parhaat 2021
• Kesäkuun parhaat 2021
• Heinäkuun parhaat 2021
• Elokuun parhaat 2021
• Syyskuun parhaat 2021
• Lokakuun parhaat 2021
• Marraskuun parhaat 2021

Miten sinun joulukuusi meni?

DIY-haaste

Eni vinkkasi minulle hauskan kuuloisesta DIY-haasteesta, jonka ideana oli, että annetaan toisillimme esineitä, joista pitää luoda jotain uutta. Esineiden piti olla omista kaapeista löytyvää tavaraa tai kirpparilta ostettua. Valmiiden tuunailujen määrällä ei ollut väliä, vaan esineitä sai yhdistellä yhdeksi uudeksi tai vanhasta tavarasta sai tehdä useamman uuden esineen.

Tuunattavien tavaroiden vaihto toisillemme tapahtui jo kesäkuussa, mutta sovittiin että otaisiin valmiita elokuun lopussa. Vaan kuinkas sitten kävikään – jouduttiin vielä lykkäämään dedistä 15.9. asti, johon Eni kerkesi, mutta minä en vielä silloinkaan. Vasta nyt sain viimeisetkin tuunailut valmiiksi ja kuvattua.

Eni sai minulta tuunattavaksi päähierojan, lasikehyksen ja meidän saunan entisen puukahvan. Todella random tavaraa siis! En huomannut kuvata näitä ennen luovuttamista, mutta Enin blogista voi käydä kurkkaamassa.

Itse sain Eniltä neljä tavaraa, joista oli lupa pudottaa yksi pois, jotta molemmilla olisi yhtä monta tavaraa tuunattavaksi. Nämä neljä tavaraa olivat viinipulloteline (tätä ei saanut dropata pois haasteesta), korkkinen pannunalunen, kehys ja metallisen kynttilätelineen osa.

Saamieni tavaroiden kanssa pää löi ensin ihan tyhjää. Suurin osa ajasta kului viinipullotelineen pohtimiseen, ja siihen tulikin käytettyä kaikki innovointiteho, mitä tälle projektille oli mahdollista varata. Kaksi muuta tuunailua olivatkin sitten vähemmän oivaltavia.

Haaste-esine 1: Viinipulloteline

Muut käytetyt materiaalit:

• Akryylimaali (matta)
• Askartelulakka (kiiltävä)
• Puuhelmet
• Liima (Erikeeper ja paperiliima)
• Ompelulanka

Kuten jo kerroin, niin viinipulloteninettä pyörittelin pitkään mielessäni. Voisiko sitä käyttää telineenä jollekin muulle? Ripustaisiko sen takkinaulakkoon? Tekisikö siitä led-kynttilöille tai pienille vaaseille telineen? Lopulta aloin miettimään telinettä kokonaisen esineen sijaan vain sen muotokielen kautta, jolloin oivallus iski.

Tutustuin Suomessa tavattaviin lepakkolajeihin, joista valitsin korvayökön, pohjanlepakon ja vesisiipan. Etsin Googlesta malliksi kuvat kustakin lepakosta lentämässä, tulostin ne suunnilleen oikeisiin mittasuhteisiin keskenään.

Vanerisen telineen purkaminen oli helppoa poistamalla ruuvit. Liimasin mallikuvat vanerille niin, että lepakon keho asettui aina aatoilevan vanerin "aallon" päälle. Sahaaminen oli työlästä, koska materiaali oli niin tiivistä. Viimeistelin irti sahattujen kappaleiden reunat dremelillä ja kaiversin siipien reunoja hieman ohuemmiksi. Sitten oli maalaamisen, lakkaamisen ja ripustuksien aika.

Tämä on haasteen tuotoksista se, johon olen tyytyväisin. Vaneria jäi vielä sen verran, että yhden lepakon voisi vielä tehdä lisääkin.

Haaste-esine 2: Kehys

Muut käytetyt materiaalit:

• Akryylimaalit
• Vesiväripaperi
• Muste

Tästä tuunailusta en ole niin kovin ylpeä, mutta takki oli aika tyhjä tuntikausia kestäneestä lepakko-mobile-projektista. Kehys sai siis vain kevyen hionnan ja uuden maalipinnan. Kehtasin kokeilla hioa myös kehyksen vähemmän kauniisti patinoitunutta metallista sisäkehää, ja siihen tulikin todella upea kiilto.

Lopuksi tein kehykseen nopeasti halloweeniin sopivan mustepiirroksen – lähinnä siksi, että kehyksestä sai sitten kivemmat kuvat. Voipi olla, että tästä tulee semmoinen taulu, jonka kaivan aina syksyisin esille koristeeksi. Tämä tuunailu oli kuitenkin itselle kiva ja hyödyllinen muistutus siitä, miten rumistakin löydöistä voi saada pienellä vaivalla nättejä.

Haaste-esine 3: Pannunalunen

Muut käytetyt materiaalit:

• Akryylimaalit
• Juuttilanka

Tätä korkkista pannunalusta miettiessä ajatukset menivät jo halloweenista jouluun. Päädyin tekemään siitä koristeita, joita voi ripustaa kuuseen tai vaikka kranssiin.

Note to self (ja miksei muillekin): Korkkia on tosi vaikea työstää. Veitsellä leikkaamalla korkki murenee helposti ja totesin yrityksen ja erehdyksen kautta, että parhaiten toimi sahaaminen ja sen jälkeen hienolla hiekkapaperilla viimeistely.

Mitäs tuumailette näistä tuotoksista? Kiitokset vielä Enille, oli tosi kivaa tehdä tämä haaste kanssasi! Käykää tsekkaamassa myös Enin upeat aikaansaannokset hänen blogistaan!

DIY: Raidalliset tiskirätit

Kivoja kuviollisia tiskirättejä voi olla vaikea löytää synkiökotiin sopivina. Luonnonvalkoisia ja mustia toki on, mutta siinäpä se (ja ne mustat maksavat sisustuskaupoissa noin 4–5 €). Oli siis jälleen aika ottaa sivellin käteen ja tehdä itse. Tämä diy on tosi helppo, joten se onnistuu varmasti aloittelijaltakin tai sopii hyvin niihin hetkiin, kun intoa tehdä olisi, mutta inspiraatio on hukassa.

Olen aiemmin maalannut tiskiräteille mandaloita ja antanut niitä joululahjaksi, mutta nyt kun rätit tulivat vain omaan käyttöön, halusin tehdä jotain nopeampaa, mutta silti tyylikästä. Goottikodin klassikkoa eli Beetlejuicesta muistuttavaa mustavalkoraitaa ei ollut meillä ennestään sisustuksesta ollenkaan, ja se on mielestäni parhaimmillaan pienissä pinnoissa. Mustavalkoraita valikoitui nyt siis tiskirättien kuvioksi. Siitä oli myös helppo tehdä erilaisia variaatioita raidan leveyttä ja suuntaa muuttamalla. Tässä vielä tarvikelista ja ohjeet lyhyesti:

Tähän tuunailuun tarvitsee siis vain askartelukauppojen tiskirättejä (~1–1,5 €/kpl), kangasmaalia, maalarinteippiä, siveltimen sekä silitystarvikkeet.

Maalarinteippi teipataan kevyesti rättiin niihin kohtiin, joihin maalia ei haluta. Sen jälkeen on maalaamisen aika. Maalattavien alueiden reunoilla maali kannattaa sivellä maalarinteipistä maalattavan alueen suuntaan, jotta maalia ei joutuisi teipin alle. Kun maali on kuivunut, poistetaan teipit ja silitetään kangasmaali kiinni maalin ohjeen mukaan.

Tuunattu kukka-amppeli ja pistokkaista kasvatettu juoru

Innostus viherkasveja kohtaan on nyt toden teolla iskenyt minuun. Vielä muutama vuosi sitten iso osa huomaani uskotuista viherkasveista koki hitaan kuoleman hukkumalla tai kuivumalla. Tavallaan ei mikään ihme, etteivät ne pärjänneet kanssani vuosikymmen sitten, kun en silloin osannut ruokkia itseänikään pakastepizzaa ja Vekkuleita Eläinmakaroneja paremmalla ravinnolla.

Onnistuin hiljattain tappamaan rahapuun ja myrttikin alkoi alkukevään kukoistuksensa jälkeen murjottamaan, joten en ole vieläkään mestariviherpeukalo, mutta kehitystä on silti tapahtunut. Tällä hetkellä minua onnellistuttaa eniten kodinhoitotilassamme viihtyvä juoru, jonka olen kasvattanut äidiltäni saaduista pistokkaista. Tällä hetkellä juoru porskuttaa ilmilömäisesti ja suurimmat lehdet siinä ovat noin 10 cm pitkiä.

Porukoilta peräisin on myös keraaminen Kermansaven amppeli, jossa juoru asuu. Amppeli löytyi viime kesänä, kun olin auttamassa varaston siivousoperaatiossa ja se oli menossa kirppispinoon, mutta päätyikin minulle. Utuisen harmaansininen sävy ei kuitenkaan ollut ihan mieleeni, joten piti alkaa tuunaushommiin.

Halusin säilyttää keramiikan elävän pinnan, joten valitsin maaliksi läpikuultavan Deka Cristal -lasimaalin valkoisena ja mustana. Niitä sekoittamalla sain sävystä tummanharmaan, joka kuitenkin päästi lävitseen myös keramiikan alkuperäistä kuviota. Olin alunperin haaveillut tasaisemmasta lopputuloksesta, mutta maalaustyötä aloittaessa tuli selväksi, ettei sellainen onnistu ilman ruiskua. Päädyin viimein siveltimen kanssa tekniikkaan, jossa nimenomaan annoin kaikkien raitojen näkyä. Semmoisia rustiikkisesti maalattuja ruukkujahan on tätänykyä kaupatkin pullollaan.

Mitä viherkasveja teidän kotoa löytyy?

DIY: Kristallikuvioitu saippuapullo

Käsisaippuaa on kuluneen vuoden aikana joutunut varmasti itse kukin miettimään tavallista enemmän. Alakerran wc:mme ei värien puolesta ole täysin mieleeni, mutta saippuapullo on hyvä esimerkki esineestä, jolla tilasta voi kuitenkin tehdä vähän enemmän oman oloisen. Oikeasti kiva ja oman tyylinen pumppupullo oli kuitenkin yllättävän vaikea löytää. Ei siis auttanut muu kuin tehdä itse. Päätin tehdä pumppupullon, jossa pullo on kierrätetty lasisesta virvoitusjuomapullosta. Sellaisia näki jossain vaiheessa askartelupiireissä tosi paljon Jack Daniels -pulloista tehtyinä, mutta koska viski ei ole minun juttuni, piti keksiä jotain muuta.

Projektin vaikein homma oli löytää tietyn pullon kanssa yhteensopiva pumppumekanismi. Erilaisia pullonsuiden kokoja ja kierteiden tiheyksiä nimittäin on yllättävän paljon. Lopulta sopiva pumppumekanismi löytyi jostain halvasta saippuapullosta. En valitettavasti muista saippuan nimeä tai edes tiedä mistä sitä saa, joten en osaa tarkemmin neuvoa, jos joku haluaa toteuttaa vastaavan.

Itse pullonkin osalta tuli tehtyä kaksi versiota. Versio 1 oli Curiosity cola -pullo, jonka etiketin yritin spraylakata vedenkesätäväksi. Huolellisesta suihkimisesta huolimatta etiketin alle kuitenkin pääsi vettä, joten oli syytä keksiä kestävämpi koristelutapa.

Seuraavaa versiota varten pulloksi valikoitui Francis Hertridge’s celebrated Rose lemonade (myydään ainakin Cittarissa ja on muuten hyvääkin), joka on muodoltaan aika yksinkertainen. Kokeilin pulloon ensikertaa lasinkaiverrusta pienoisporakoneella. Kuvioksi tein kristallikiteitä kiertämään pullon alalaitaa. Hirveä määrä suorien viivojen kaivertelua oli haastavaa, mutta mokia tuli kuitenkin yllättävän vähän.

Tämä puteli on ollut meillä jo useamman kuukauden käytössä ja se on ajanut asiansa erittäin hyvin. Joskus olisi vielä kiva tehdä vastaava projekti uudelleen, jos sattuisi löytymään jokin oikeasti inspiroivan mallinen pullo. Lisäksi mietin kovasti, että mitä muita lasiesineitä voisi kaiverrella. Ideoita?

Aarikka-tuunailua osa 3: Undulaatit

Aarikka-tuunailuni saivat jälleen jatkoa, kun elämää nähnyt lintumobile päätyi käsiini. Linnut ja orsi olivat käsittelemättömän puun värisiä ja ihan hyvässä kunnossa, mutta metalliosat olivat vääntyneet kieroon ja keskellä alunperin roikkuneen koristeen paikalla oli vain tyhjä rengas. Tämän postauksen lopusta löytyy kuva lähtötilanteesta.

Pöydällä pidettäviä puulintuja tuunatessa olen keskittynyt Suomen pikkulintuihin, mutta tähän mobileen halusin tehdä jotain eksoottisempaa. Aleksi kertoi, että heillä oli ollut undulaatteja kun hän oli lapsi ja sen myötä innostuin maalaamaan näistä saman värisiä, kuin millaisia heillä oli joskus ollut.

Nämä tirpat ovat vain noin 3,5 cm korkeita ja siksi vähän jännittikin, miten pyöreä pinta ja oma hienomotoriikka sopivat yhteen. Etenkin sinisen linnun höyhenpeitteen kuviointia tarvitsi pelkistää huomattavasti aitoon verrattuna, jotta se mahtui pieneen tilaan ja pysyi silti tunnistettavana. Lopputuloksesta tuli kuitenkin kiva ja samalla sai hyvää harjoitusta kylmien sinisen sävyjen käyttöön.

Kaaren keskelle puuttuvan koristeen paikalle ripustin rihkamakristallin. Usvaisen sävyinen kristalli on peräisin parin vuoden takaisesta kirppislöytökorusta, jonka ostin nimenomaan askartelua varten purettavaksi. Kiven usvaisen sininen sävy sointuu kauniisti yhteen sinisen undulaatin kanssa.

Paikkansa undulaatit löysivät minun työ-/harrastehuoneestani. En ole kerennyt muuten sisustamaan tilaa kovinkaan ajatuksella, mutta ihanaa kun siellä on nyt muutamia tällaisia erittäin mieluisia yksityiskohtia. Tässä vielä kuva lähtötilanteesta:

Helmikuun parhaat 2021

Helmikuu hujahti vikkelästi työntäyteisenä ja kiristyneen koronatilanteen vuoksi turhat menemiset karsittuna. Tätä postausta varten piti ihan tosissaan pähkäillä, mitä kuluneen kuukauden aikana tuli tehtyä, sillä pää löi ensin ihan tyhjää.

Myrtin sain vuodenvaihteessa vanhemmiltani ja siihen tutustuminen on ollut mielenkiintoista. Myrtti on vanhanajan huonekasvi ja vaatii paljon vettä. Meidän myrtti ei ole murjottanut helmikuussa, vaan puski uutta kasvustoa niin paljon, että se vaati jopa muotoilua. Toivottavasti myrtti viihtyy meillä hyvin jatkossakin.

Yksi viikonloppu oli omistettu diy-projekteille, kun innostuin hoitamaan yhden tehtävälistalla olleen seinän maalauksen viimein alta pois. Lisäksi väkersin vanhojen kynttilöiden jämistä uusia. Kynttilähommat ovat minulle niin puoleensavetäviä, että niitä on päästävä tekemään ainakin kerran vuodessa. Onko joku teistä muuten sattumoisin käynyt joskus jollain kynttiläkurssilla? Jos on, niin mieluusti kuulisin kokemuksia!

You're my cup of tea -mukin bongasin H&M:ltä vähän ystävänpäivän jälkeen. Mukin printti oli niin söpö ja osuva meidän teehöpöön talouteemme, että päätin tuoda sellaisen yllätyksenä Aleksille. H&M:llä on ollut vuosien varrella muutamia muitakin kivoja teeaiheisia kodintuotteita, joten silläkin kulmalla valikoima kannattaa kollata välillä läpi. Meiltä löytyy esimerkiksi myös "Where is tea there is hope" -tekstillä varustettu keittiöpyyhe, jollainen oli mallistossa viitisen vuotta sitten.

Miten sinun helmikuusi sujui?

Korppeja ja pörröisiä koiria joulukorteissa

Hyvää tapaninpäivää ja toivottavasti teillä kaikilla sujui joulu mukavasti! Vietin jouluaaton ja joulupäivän vanhempieni luona, mutta minulla on vielä joulunviettoa edessäkin maanantaina työpäivän jälkeen, sillä emme ole Aleksin kanssa päässeet vielä viettämään yhteistä joulua hänen työvuoroistaan johtuen. Erikseen sovittu päivä meidän yhteiselle joulullemme on jo aiemmilta vuosilta rutiinijuttu, joten se ei sinällään harmita.

Nyt kun lahjat ja valtaosa korteista on oikeissa osoitteissaan, uskaltanee julkaista jo kuvia tänä vuonna tekemistäni joulukorteista. Niistä yksi on yhä matkalla Britteihin ja on oletettavasti jossain rekkajonossa jumissa. Se ei kuitenkaan esiinny näiden kuvien pääroolissa, joten yllätys ei mene pilalle.

Tylsyyksissäni aloitin korttien askartelun jo toukokuussa, mutta pitkän tauon vuoksi loppujen korttien kanssa tuli silti kiire. Tänä vuonna halusin tehdä jokaiseen korttiin jotain saajalleen personoitua, joten piirsin kutakin korttia varten eläimen, joka oli saajalleen jotenkin tärkeä tai muuten osuva. Mukaan korttien kuvituksiin pääsi mm. korppi ja pörröisiä lemmikkikoiria.

Millaisia joulukortteja lähetit tai sait tänä vuonna?

Punatulkku

Hei ja ihanaa sunnuntaita sekä itsenäisyyspäivää! Vietän jälleen kerran itsenäisyyspäivän enimmäkseen yksin, kun Aleksi lähti iltavuoroon. Enpäs nyt totta puhuen edes muista, ollaanko tämän viiden vuoden yhdessäolon aikana vietetty kertaakaan itsenäisyyspäivää kunnolla kaksin. Onko teillä muuten itsenäisyyspäivään liittyen jotain perinteitä? Itselläni ei niitä sattuneesta syystä ole oikein päässyt muodostumaan, vaikka välillä sellaisista haaveilenkin. Tämän päivän ohjelmaan kuuluu vielä ensi viikon lounaiden ostaminen ja mokkapalojen leipominen. Toivoin salaa mokkapalojen olevan perisuomalainen juttu, mutta tutkittuani asiaa selvisi, että mokkapalat ovat alunperin ruotsalaisia. Että siinä meni sekin oljenkorsi isänmaalliseen itsenäisyyspäivän viettoon! Onneksi päivän postaus sivuaa sentään suomalaista designea – tuunattuna.

Joku teistä saattaa muistaa parin vuoden takaisen maalailuprojektini, jossa Aarikan kanervanvärinen lintu sai uuden elämän talitiaisena. Tykkäsin tuosta projektista kovasti ja Aleksin porukat ovat ystävällisesti bongailleet minulle kuluneena vuonna lisää Aarikkaa maalattavaksi. Yksi löydöistä oli tiensä päässä oleva suolasirotin, jonka muovinen pohjakorkki oli kovettunut niin, että avaaminen vaati työkaluja. Oli heti selvää, ettei lintu jatkaisi elämäänsä enää suolasirottimena. Heitin korkin menemään ja linnun päässä olevan reiän täytin grillitikulla, joka sattui sopimaan siihen täydellisesti. Hionnan jälkeen oli aika siirtyä maalaushommiin.

Suolasirotin oli malliltaan aiemmin tuunaamaani lintua pulleampi ja siitä tuli heti mieleen punatulkku. Hioin nokkaa hieman pyöreämmän muotoiseksi, jollainen se on varpuslintuihin kuuluvalla punatulkullakin. Punatulkkuja on ollut liikkeellä pihapiirissämmekin, joten olen niistä muutenkin vähän innoissani. Vaikka punatulkut ovat yksi tunkkaisimpien joulukorttien vakioaiheista, ajattelin että toteutus ratkaisee. Riski kannatti ottaa, sillä lopputuloksesta tuli minusta aika söpö. Lisäksi eri värialueiden rajat ja maalipinnan tasaisuus onnistuivat ensimmäistä lintua paremmin. Punatulkku on suloinen lisä joulukoristeiden joukkoon ja toimii modernin ilmeensä puolesta koristeena varmasti myös tammi- ja helmikuussa.

Millaisia jouluisia käsitöitä sinä olet tehnyt?