Tampere, kuten varmaan 99 % Suomen kaupungeista, on parhaimmillaan kesällä. Maaliskuun alussa tehtiin sinne kuitenkin puolison kanssa reissu yhden yön miniloman merkeissä. Silloin kunnon pakkaset olivat jo väistyneet, mutta keli oli kuitenkin vielä talvinen ja kadut liukkaita.
Koska tiedettiin, ettei sää salli vielä puistoissa istuskelua ja muuta ulkoilmasta nauttimista, haluttiin erityisesti panostaa viihtyisään hotelliin. Buukattiin siis huone Solo Sokos Hotel Tornista. Emme olleet aiemmin käyneet siellä ja paikka osoittautui tosi kivaksi. Hotelli oli moderni ja konseptoitu sijaintinsa mukaan ja tunnelma oli viihtyisä. Mainittakoon jo tässä kohtaa myös, että aamiainen oli keliaakikon näkökulmasta loistava! Oli ihanaa, kun kerrankin puolisolla ei tarvinnut aamiaisella olla sellaista oloa, että joutuu jäämään jostain paitsi.
Tampereelle saavuttuamme jätettiin tavarat hotelliin ja mentiin ensitöiksemme herkuttelemaan Pellasiin. Heillä on peräti sertifikaatti gluteenittoman palvelun taitamisesta ja mainio valikoima, joten Pellas on nykyään yksi vakiopaikoistamme Tampereella.
Seuraavaksi ohjelmassa oli museokäynti. Museoiden osalta meillä oli hieman huonoa tuuria. Saimme päätettyä museokohteen vasta matkalla junassa, jolloin huomaamatta jäivät aukioloajat. Yli puolet matkasta Hiekan taidemuseolle oli jo taitettu, kun tajusimme että paikka aukeaa vasta reilun kahden tunnin päästä. Mutta ei se mitään – olimme jo sopivasti Tallipihan suunnalla, joten poikkesimme siellä ostoksilla. Kakkosvaihtoehtona museoista oli Vakoilumuseo, jonne menimme Tallipihan jälkeen. Se ei kuitenkaan ollut ihan meidän juttu. Luemme yleensä museoissa aika tunnollisesti kaikki plakaatit, mutta Vakoilumuseossa tekstin määrä oli us-ko-ma-ton. Siellä ei myöskään saanut ottaa kuvia, mikä ei ole järin nykyiaikaista, mutta tavallaan sopii Vakoilumuseon teemaan.
Museosta suuntasimme parin kaupan kautta hotellille huilimaan ja sitten meillä oli pöytävaraus meidän ikisuosikkiin eli Ravinteli Huberiin. Viimeksi siellä oli jouduttu muokkaamaan joitain ruokia gluteenittomaksi, mutta nyt kaikki tilaamamme taisi olla jo valmiiksi gluteenitonta. Niin huippu juttu! Etenkin alkupalat eli tartar ja myskikurpitsa ihastutivat kovasti. Herkullisen illallisen jälkeen oli luvassa vielä rentouttavaa kylpemistä Lushin kylpypommien kera.
Seuraavana päivänä syötiin aamiainen, valmistauduttiin päivään, luovutettiin huone ja suunnattiin kaupungille. Tämä lähtöpäivä vietettiin lähinnä ostostellen. Käytiin tietenkin Tampereen luontokaupassa ja Indiskasta löysin kauniin mekon ja Kehränsaaren Käsityökaupasta ostin Talisan Kuppikissa-korvikset, joita olin verkosta tiiraillut jo ainakin vuoden. Pizzalla käytiin Napolissa ja sen jälkeen vielä herkulliset jälkiruokalatet Mokkamestareilta. Laten makuna oli rosmariini-vanilja ja kyseessä oli talon oma makusiirappi, joten oli tosi kiva että tämmöinenkin kokemus sattui kohdalle. Sitten haettiinkin laukut ja suunnattiin junalle.
Alla olevassa kuvassa näkyy muutamat poiminnat ostoksista. Pakko muuten tuoksuintoilijana hehkuttaa teille Luontokaupasta ostettua Osmian Rahkasammal -huonetuoksua, joka puuttuu kuvasta. Tuoksussa on aistittavissa hentoa savuisuutta joka yhdistyy metsäiseen vehreään raikkauteen.
Vaikka keli oli vielä aika talvinen, niin reissu oli silti tosi mukava, rentouttava ja onnistunut. Tämä matka oli meidän molempien joululahja toiselle, kun ei joulukuussa koronan vuoksi saatu aikaan mitään fyysisten lahjojen ostamista. Hirmuisen kiva lahjakonsepti ja tätä tullaan varmaan hyödyntämään jatkossakin, jos konkreettisia lahjatoiveita on vaikea keksiä.
