Halloween-kalenteri 2024 | 5: Maustevoita pääkallon muodossa

Jääpalamuotteja on tarjolla kaiken mallisia. Kenties yksi hienoimmista on ILSA-merkkinen muotti, jolla voi tehdä kolmiulotteisia melko realistisen pääkallon muotoisia jääpaloja. Tilasin kesällä kyseisen muotin Cremalta piristämään hellepäiviä, mutta sille on ollut muutakin käyttöä. Kokeilin nimittäin tehdä maustevoita pääkallon muotoon! Nämä ovat mainioita esimerkiksi juuresten ja sienien kanssa.

Maustevoinapeissa hyödynsin vain puolikasta muottia ja käytin siis ainoastaan muotin ”naamapuolta”. Maustevoin kaataminen suppilosta kuulosti nimittäin mahdottomalta, ja annospaloista olisi myös tullut liian isoja. Näitä on melko helppo tehdä, mutta selitän silti lyhyesti prosessin, jotta vältyt parilta sudenkuopalta.

1. Valitse mieluisa jääpalamuotti ja etsi haluamasi maustevoiresepti – tai improvisoi kuten minä. Kuvassa näkyvään maustevoihin meni voita, tuoretta timjamia sekä valkosipulia.
2. Lämmitä voi kulhossa sellaiseksi, että se on juuri ja juuri juoksevaa. Sekoita joukkoon mausteet ja/tai hyvin hienonnetut yrtit. Jos voi tuntuu pehmenneen liikaa, laita kulho hetkeksi jääkaappiin.
3. Annostele maustevoi varovasti lusikalla muotteihin.
   
   Voin on hyvä olla riittävän pehmeää, jotta se asettuu muottiin tiiviisti, mutta ei liian kuumaa, jotta kaikki mausteet eivät valu muotin pohjalle, jolloin pala ei välttämättä pysy kunnolla kasassa.
   
   
4. Siirrä muotti jääkaappiin noin tunniksi. (Älä laita suoraan pakastimeen, etenkään jos olet käyttänyt tuoreita yrttejä. Silloin voinappeihin saattaa muodostua jääkiteitä, jolloin muotin muoto ei jäljenny kunnolla voihin.)
5. Siirrä muotti pakastimeen muutamaksi tunniksi.
6. Irrota voinapit varovasti muotista ja laita ne pakasterasiaan pakkaseen odottamaan käyttöä.

Mikä on lempiruokasi tänä syksynä?

Halloween-kalenteri 2024 | 4: Lost Souls Pizza

The Lost Boys (1987) on vampyyrielokuvien kulttiklassikko, ja myös yksi omista suosikeistani. Vakava elokuva se ei ole, mutta camp-henkiseksi kauhukomediaksi erittäin tyylikäs. Elokuva on insproinut myös pizzerian perustamiseen, joka on maailmassa ainoa laatuaan. Lontoon Camdenista löydät Lost Souls Pizzan. Ravintolan logossa komeilee Kiefer Sutherlandin näyttelemä vampyyri David.

Tyyliltään ravintola on juuri sitä mitä nimen perusteella arvata saattaa. Kesytön ja hassutteleva. Katto on päällystetty vampyyriteemaisella sarjakuvaprintillä. Yhden penkin selkänojaan on liimattu kymmeniä teemaan sopivia tarroja. Seinille on ripustettu tauluja, joissa esitellään leffajulisteen tapaan talon drinkkejä. Baaritiski on koristeltu jos jonkinlaisella fanitavaralla ja jonnekin ylälaitaan on jopa teipattu The Lost Boys DVD:n kansi.

Lost Soulsin menu on myös teeman mukainen. Listalla vilisi The Lost Boysista tuttuja heittoja, mutta myös muita viittauksia. Mm. Collins Robinson -niminen drinkki nyökkää varmastikin What we do in the shadowsin suuntaan.

Lost Soulsin erikoisuus ovat mustat pizzapohjat, jotka saavat värinsä hiilestä. Ja jos haluat jotain vielä erikoisempaa, niin menussa on myös pentagrammipizzoja. Tällöin jokin pizzatäyte muodostaa pizzan päälle pentagrammin! Päädyin kuitenkin tällä kertaa perinteiseen margherita-tyyppiseen pizzaan ilman maagisia symboleja.

Huom: Jos sinulla on kriittisiä lääkityksiä, huomioithan että hiili ruoassa saattaa haitata lääkeaineen imeytymistä. Tämä oli onneksi mainittu myös Lost Soulsin menussa.

Valitsin juomalistalta Only noodles Michael -drinkin mocktailina. Jos tämä legendaarinen The Lost Boysin nuudelikohtaus on sinulle tuttu, niin sinusta on varmasti loogista, että juoma tarjottiin kiinalaisesta take away -kiposta. Karkkimadoilla koristeltuna. Ja kahdella pillillä, jotka symboloivat syömäpuikkoja. Olin aivan onnesta soikeana tästä, kuten koko ravintolakokemuksesta muutenkin. 

666/5, suosittelen!

Jos haluat päästä kotona Lost Souls Pizzan tunnelmaan, niin kurkkaa Spotifysta Lost Souls in your house -soittolista.

Toukokuun parhaat 2023

Toukokuu tuntui samaan aikaan nopealta ja hitaalta. Ensin kun aloin miettimään kohokotia, ei meinannut tulla mitään mieleen, mutta kalenteria ja puhelimen kuvagalleriaa selattuani tulikin jo valinnanvaikeus niin monista vaihtoehdoista.

Mukavia tapaamisia

Toukokuuhun mahtui monta ihanaa tapaamista. Vierailin vanhempieni luona ja eräänä toisena päivänä isä kävi meillä pienellä iltapäiväteellä. Kävin myös moikkaamassa ystävääni, joka oli Lontoosta Suomessa käymässä. Eikä sovi myöskään unohtaa piristäviä työkaverien tapaamisia toimistolla. Lisäksi eilen käytiin moikkaamassa puolison porukoita ja heidän suloisia koiria.

Kirppislöytöjä

Tein pari mainiota kirppislöytöä toukokuussa. Hajuvesihyllylleni tiensä löysi Escadan vadelmainen Sexy Graffitti ja alakerran vessaa koristamaan muovinen mehikasvi.

Streetfood Festival

Loppukuusta Hyvinkäällä järjestettiin muutaman päivän mittainen katuruokatapahtuma, jolloin paikalla oli ruokakojuja, joita ei normaalisti täällä katukuvassa näe. Sain kannustettua puolison mukaan, vaikka hän oli hieman skeptinen gluteenittomasta valikoimasta. Iloksemme siellä oli kokonaan gluteeniton grillikioski, josta puoliso sai pitakebabin, jollaista ei ollut syönyt varmaan 10 vuoteen. Lisäksi herkuteltiin spiraalisipseillä ja kuplateellä.

Karhunpesä

Ei oltu käyty Hyvinkään Sveitsissä ravintola Karhunpesässä varmaan 1,5 vuoteen, mutta nyt päätettiin mennä sinne illallisen merkeissä rentoutumaan. Kaikki ruoka oli super hyvää, mutta erityisen suositusmaininnan saa alkupalalankku, jossa oli monenlaista maisteltavaa.

Dungeons & Dragons

Suhteeni pelaamiseen sen eri muodoissa on ollut melko etäinen, muutamaa lapsuuden ja teini-iän poikkeusta lukuun ottamatta. Nyt kuitenkin innostuin hyppäämään suoraan nörttipelien syvään päätyyn ja aloin pelaamaan puolison ja hänen kaveriensa kanssa Dungeons & Dragonsia. Ensimmäinen pelisessio on nyt takana ja alkujännityksestä toivuttuani pelaaminen tuntui todella hauskalta. Roolipelaamisessa on kasapäin sääntöjä muistettavaksi, mutta muu porukka onneksi hanskaa ne jo aika hyvin, joten en joudu kokemaan niin paljoa paineita oppimisesta. Pitänee myös pikkuhiljaa opetella sanomaan puolison kavereita omiksikin kavereiksi, kun kerta samassa peliporukassa ollaan.

Kertokaa muuten, jos haluatte kuulla lisää ajatuksiani pelaamisesta ylipäätään tai tämän uuden harrastuksen aloittamisesta! 😊

Millainen oli sinun toukokuusi?

Huhtikuun parhaat 2023

Maaliskuu oli ollut aika rankka, ja siitä toipuminen haukkasi aimo-osan huhtikuustakin. Nyt onneksi fiilikset ovat tasaantumaan päin ja huoli vähentynyt. Menee varmaan vielä hetki, että mielen kuormitus palaa täysin normaalille tasolle, mutta nyt jo huomaa että ajatus kulkee taas töissäkin ja keskittymiskykyä on paremmin.

Pizzeria Rehtori

Kuun alussa käytiin veljen muksun 2 v.-synttäreillä. Matkan varrella poikettiin Iitissä Pizzeria Rehtorissa. Entinen kansakoulu oli tilana mielenkiintoinen, palvelu loistavaa ja syötävissä maut kohdallaan. Kuvakollaasissa näkyy oma pizzani punajuurella ja Aurajuustolla sekä normaalilla pohjalla. Erityisesti Rehtorilla haluttiin käydä kuitenkin siksi, että heillä on itse tehty gluteeniton pizzapohja, jotka ovat aika harvassa. Aleksin arvion mukaan gluteenittoman pizzapohjan koostumus oli mainio, mutta koko normaalia pienempi. Kokonaisuutena kokemus oli kuitenkin niin hyvä, että varmasti mennään toistekin.

Grillaikausi avattu

Grillikausi päästiin korkkaamaan huhtikuussa! Pekoniparsaa, herkkusieniä, portobelloa, tomaattia, halloumia, hampurilaisia, kanaa ja taisin puolikkaan makkarankin syödä. En malta odottaa uusia perunoita ja porkkanoita ja vuohenjuustoakin olisi kiva kokeilla itse grillattuna sekä hampurilaisia naudan sijaan kasvispihvillä (suosituksia otetaan vastaan).

Leivonta

Huhtikuussa innostuin pitkästä aikaan leipomaan kunnolla. Kuun puolivälin paikkeilla kutsuin vanhempani kylään ja tein äitin synttäreitä varten pienen iltapäiväteekattauksen. Tarjolla oli kolmenlaisia voileipiä sekä kuppikakkuja. Sitten koitti oma syntymäpäiväni, jota varten tein juustokakun vähän semmoisella noidan puutarha -teemalla.

(Jos ihmettelit ensimmäisen kuvan oikeaa alanurkkaa, niin lisäsin siis Aleksin kolhiintuneeseen munkkiin sokerisilmät piristykseksi. Tästä lähtien sokerisilmiä pitää olla aina jemmassa hätätilanteiden varalta.)

Keväinen koti ja piha

Kevät on vähän piristänyt kotia sisältä, mutta erityisesti takapihaa. Viime vuonna perustetusta perennapenkistä suurin osa kasveista näyttäisi selvinneen yli talven, mikä on iso helpotus. Vaikka meidän piha on kompakti, on se silti tarjonnut runsaasti kukkia kevään ensimmäisille pörriäisille, josta olen tosi ylpeä. Idänsinililja, helmililja, pikkukäenrieska sekä viime syksynä istutetut krookukset ovat olleet mehiläisten ja perhosten mieleen.

Mentalisti Pete Poskiparran esitys

Eilen oltiin katsomassa livenä mentalisti Pete Poskipartaa. Setti aloitettiin perinteisemmällä taikatempulla, josta siirryttiin sujuvasti kohti ajatustenlukua, suggestioita ja muistamiseen liittyviä temppuja ja oli välissä yksi ohjelmanumero optista harhaakin. En ole ollut aiemmin katsomassa mitään vastaavaa, joten en tiennyt mitä odottaa, mutta kokemus oli ihan 6/5. Temput olivat todella kiehtovia ja mukana oli myös reilusti huumoria. Esityksestä kotiinviemisinä jäi kiinnostus oman muistin kehitykseen, koska tuntuu siltä että työ ja muut aikuisena olemisen kiireet ovat alkaneet verottamaan muistikapasiteettia. Pitänee jossain vaiheessa ostaa Arjen mentalisti -kirja.

Miten sinulla sujui huhtikuu?

Talvinen Tampere

Tampere, kuten varmaan 99 % Suomen kaupungeista, on parhaimmillaan kesällä. Maaliskuun alussa tehtiin sinne kuitenkin puolison kanssa reissu yhden yön miniloman merkeissä. Silloin kunnon pakkaset olivat jo väistyneet, mutta keli oli kuitenkin vielä talvinen ja kadut liukkaita.

Koska tiedettiin, ettei sää salli vielä puistoissa istuskelua ja muuta ulkoilmasta nauttimista, haluttiin erityisesti panostaa viihtyisään hotelliin. Buukattiin siis huone Solo Sokos Hotel Tornista. Emme olleet aiemmin käyneet siellä ja paikka osoittautui tosi kivaksi. Hotelli oli moderni ja konseptoitu sijaintinsa mukaan ja tunnelma oli viihtyisä. Mainittakoon jo tässä kohtaa myös, että aamiainen oli keliaakikon näkökulmasta loistava! Oli ihanaa, kun kerrankin puolisolla ei tarvinnut aamiaisella olla sellaista oloa, että joutuu jäämään jostain paitsi.

Tampereelle saavuttuamme jätettiin tavarat hotelliin ja mentiin ensitöiksemme herkuttelemaan Pellasiin. Heillä on peräti sertifikaatti gluteenittoman palvelun taitamisesta ja mainio valikoima, joten Pellas on nykyään yksi vakiopaikoistamme Tampereella.

Seuraavaksi ohjelmassa oli museokäynti. Museoiden osalta meillä oli hieman huonoa tuuria. Saimme päätettyä museokohteen vasta matkalla junassa, jolloin huomaamatta jäivät aukioloajat. Yli puolet matkasta Hiekan taidemuseolle oli jo taitettu, kun tajusimme että paikka aukeaa vasta reilun kahden tunnin päästä. Mutta ei se mitään – olimme jo sopivasti Tallipihan suunnalla, joten poikkesimme siellä ostoksilla. Kakkosvaihtoehtona museoista oli Vakoilumuseo, jonne menimme Tallipihan jälkeen. Se ei kuitenkaan ollut ihan meidän juttu. Luemme yleensä museoissa aika tunnollisesti kaikki plakaatit, mutta Vakoilumuseossa tekstin määrä oli us-ko-ma-ton. Siellä ei myöskään saanut ottaa kuvia, mikä ei ole järin nykyiaikaista, mutta tavallaan sopii Vakoilumuseon teemaan.

Museosta suuntasimme parin kaupan kautta hotellille huilimaan ja sitten meillä oli pöytävaraus meidän ikisuosikkiin eli Ravinteli Huberiin. Viimeksi siellä oli jouduttu muokkaamaan joitain ruokia gluteenittomaksi, mutta nyt kaikki tilaamamme taisi olla jo valmiiksi gluteenitonta. Niin huippu juttu! Etenkin alkupalat eli tartar ja myskikurpitsa ihastutivat kovasti. Herkullisen illallisen jälkeen oli luvassa vielä rentouttavaa kylpemistä Lushin kylpypommien kera.

Seuraavana päivänä syötiin aamiainen, valmistauduttiin päivään, luovutettiin huone ja suunnattiin kaupungille. Tämä lähtöpäivä vietettiin lähinnä ostostellen. Käytiin tietenkin Tampereen luontokaupassa ja Indiskasta löysin kauniin mekon ja Kehränsaaren Käsityökaupasta ostin Talisan Kuppikissa-korvikset, joita olin verkosta tiiraillut jo ainakin vuoden. Pizzalla käytiin Napolissa ja sen jälkeen vielä herkulliset jälkiruokalatet Mokkamestareilta. Laten makuna oli rosmariini-vanilja ja kyseessä oli talon oma makusiirappi, joten oli tosi kiva että tämmöinenkin kokemus sattui kohdalle. Sitten haettiinkin laukut ja suunnattiin junalle.

Alla olevassa kuvassa näkyy muutamat poiminnat ostoksista. Pakko muuten tuoksuintoilijana hehkuttaa teille Luontokaupasta ostettua Osmian Rahkasammal -huonetuoksua, joka puuttuu kuvasta. Tuoksussa on aistittavissa hentoa savuisuutta joka yhdistyy metsäiseen vehreään raikkauteen.

Vaikka keli oli vielä aika talvinen, niin reissu oli silti tosi mukava, rentouttava ja onnistunut. Tämä matka oli meidän molempien joululahja toiselle, kun ei joulukuussa koronan vuoksi saatu aikaan mitään fyysisten lahjojen ostamista. Hirmuisen kiva lahjakonsepti ja tätä tullaan varmaan hyödyntämään jatkossakin, jos konkreettisia lahjatoiveita on vaikea keksiä.

Heinäkuun parhaat 2022

Jääkahvi banaanimakusiirapilla

Tämä teebloggaaja kääntää nyt takkinsa ja nostaa kuukauden parhaisiin teen sijaan kahvin! Tai siis kahvin tietyllä makusiirapilla. Olen nimittäin palavasti rakastunut Moninin Yellow Banana -makusiirappiin kylmäuutetun jääkahvin kaverina. Se on niin hyvää. Onko sinulla jotain kesäisiä makusiirappisuosikkeja?

Mahtavia kirppislöytöjä

Heinäkuussa onni potki kirppareilla sekä antiikkiliikkeessä. Kirppiksiltä löytyi mm. parvekkeelle juuri oikeanlainen viltti sekä sisälle koristeeksi (luutavasti Airamin) iso hopeinen koristekurpitsa, jonka sisällä on valosarja. Ostin myös vihdoin seittikuvioiset lasikipot, joita olin katsellut kirpparilla noin vuoden verran. Olen ostopäätöksissä välillä aika verkkainen. Porvoolaisesta antiikkikaupasta mukaan tarttui kaunis perhostaulu täydentämään kokoelmaani.

Punaherukkahillo twistillä

Meille oli parilta viime kesältä jäänyt marjoina pakastettua punaherukkaa pakastimeen, joten tämän vuoden sadosta piti keksiä jotain muutakin. Punaherukalle löytyi nopealla googlailulla vaikka mitä kiinnostavia hilloreseptejä. Päädyin lisäämään hilloon marjojen kaveriksi persikkaa sekä vaniljasokeria, ja hillosta tuli juuri sopivan makeaa. Ei tarvitse ensi talvena ostaa mansikkahilloa lettujen kaveriksi!

7. vuosipäivä

Vuosipäivää juhlistettiin kuun puolivälin kieppeillä visiitillä meidän paikalliseen lemppariravintolaan ei 2 puuhun. Ruoka oli taas kerran tosi hyvää ja oli kiva päästä laittautumaan nätiksi ja nappaamaan asuun mukaan mm. viime kuussa Hypeconista ostamani Ideabutiikin lepakkokorvikset.

Virtuaaliteehetket

On niin upeaa, että nykyään kaukanakin asuvien ystävien kanssa ystävyyttä on helppo pitää yllä. Etänä aktiviteettien skaala ei toki ole ihan yhtä iso kuin livenä – et voi mennä kaverin kanssa museoon tai koluamaan kirpparia. Yhdessä vietetty aika ja ajatusten vaihtaminen on silti kultaakin kalliimpaa. Heinäkuussa virtuaaliteehetket Lontoossa asuvan S:n kanssa ilahduttivat kovasti.

Työrauha

Olin lähes koko heinäkuun töissä. Suositun lomakuukauden haittapuolena on se, että pulmia pitää ratkoa pitkälti itse ja monet avainhenkilöt ovat lomalla. Positiiviset puolet kuitenkin ylittävät negatiiviset: palavereja oli tosi vähän, joten sain nauttia keskeytyksettömästä työajasta. Ihanaa! Haluaisin saman fiiliksen jatkuvan jossain muodossa syksylläkin, joten täytyy varmaan alkaa rankkaamaan tarkemmin, mihin palavereihin osallistun ja skipata kaikenlaisia nice to know -palsuja. Työni on siis pääasiassa operatiivista pakertamista, joten varsinainen työn tekeminen tapahtuu muualla kuin palavereissa.

Miten sinun heinäkuusi sujui?

Keskiaikafiilistelyä Turussa

Kesä-heinäkuun vaihteessa otettiin Aleksin kanssa suunnaksi Turku, jossa yövyttiin keskustassa pari yötä hotellissa. Reissu ei olisi voinut olla parempaan aikaan, sillä olimme ihan kypsiä helteeseen. Meillä oli kotona inhimillisempi lämpötila kuin viime kesänä, koska yläkerrassa on nykyään mustien kuumuutta itseensä imevien rullaverhojen sijaan sälekaihtimet, mutta oli silti ihan parasta päästä hotelliin, jossa oli huonekohtainen viilennys.

Keskiaikaiset markkinat

Ajoitimme reissumme samaan aikaan Turun keskiaikaisten markkinoiden kanssa. Tapahtuma on ollut menolistalla jo jokusen vuoden, joten oli kiva päästä sinne vihdoin. Kyseessä on siis Suomen suurin keskiaikatapahtuma, jolle pitkän historian omaava Turku luo mainion näyttämön.

Kävimme markkina-alueella pyörimässä peräti kahtena päivänä, mutta en tajua miten onnistuimme olemaan näkemättä vilaustakaan markkinanäytelmistä ja musiikkiesityksistä. Meille markkinat olivat siis vain kojujen kiertelyä. Siihen nähden tykkäsin enemmän Hämeenlinnan keskiaikafestareista, joissa oli helpompi hahmottaa tapahtuma-alue ja siellä tarjolla oleva ohjelma. Turussa myyntikojujen kotimaisuusaste oli kuitenkin huikea ja tarjolla oli paljon nimenomaan pienten yritysten itse tekemiä tuotteita, jota arvostin suuresti.

En valitettavasti tajunnut ottaa markkinoilta yhtäkään kuvaa.

Aboa Vetus / Ars Nova

Keskiaikateemaa jatkoi reissun toisena päivänä vierailu Aboa Vetus Ars Nova -museokompleksissa. Museo koostuu siis kahdesta eri puolesta – Aboa Vetus on arkeologinen museo ja Ars Nova on nykytaiteenmuseo. Aboa Vetus on syntynyt oikeastaan vahingossa, kun 1990-luvulla rakennettiin tarkoituksella vain taidemuseota, mutta museon kellaritiloja tehdessä törmättiinkin keskiaikaisen korttelin raunioihin. Arkeologien esiin kaivamat kellarit on jätetty paikoilleen ja konservoitu. Museotilassa voi tutustua keskiaikaisten kivitalojen raunioihin ja kulkea vanhaa Luostarin jokikatua pitkin. Esillä oli myös paljon ajan esineistöä sekä myös jonkin verran replikoita ajan lasiesineistä. Koska kyseessä oli hämärä kellaritila, sen kuvaaminen oli hieman haastavaa. Parhaimmillaan Aboa Vetus onkin, kun sen pääsee kokemaan itse. Tämä on muuten myös mahtava hellepäivän vinkki, sillä maan alla raunioilla oli ihanan vilpoisaa.

Koska nykytaiteenmuseo oli niin kätevästi samassa rakennuksessa, sain ensikertaa meidän yhteisen taipaleen aikana raahattua Aleksin taidemuseeon. Oltiin molemmat tosi innoissamme Kustaa Saksin teoksista, jotka on luotu kuvakudosten muotoon. Psykedeelinen ja kaleidoskooppimainen muotokieli yhdistyy eläin- ja kasviteemoihin Aura-näyttelyssä. Näyttely kestää 9.10.2022 asti ja suosittelen sitä lämpimästi!

Ravintolat ja ostokset

Aleksin keliakian takia käytämme reilusti aikaa ruokapaikan valintaan. Reissummin fiinimmäksi ravintolaksi valikoitui tällä kertaa Di Trevi, joka oli tosi kiva tuttavuus. Menussa oli muutama juttu, jotka tarvitsi muokata erikseen gluteenittomaksi, mutta se tehtiin niin että annos pysyi kuitenkin tasavertaisena gluteenilliseen versioon nähden. Matkan toinen uusi ravintolatuttavuus oli Tintå, jossa kokeilin ensikertaa mansikkaa pizzassa ja ihastuin.

Keskiaikaisilta markkinoilta mukaan tarttui Jäälasikukalta kaunis keraaminen parsinsieni sekä Yrttisaippua Sarlin Oy:lta jalkakylpysuola, huulirasva sekä löylytuoksu. Keskiaikateemaa jatkoi vielä Sammakon kirjakaupasta ostamani Rutto-tietokirja – joskin ruttohan ei ole ainoastaan mikään keskiaikainen ilmiö. Kirjan lisäksi kirjakaupasta tuli mukaan tarroja. Teeostoksilla käytiin tietenkin Turun teessä ja mausteessa sekä Teepolulla. The Body Shopista hain uuden matkakokoisen vartalovoiteen.

Kuvasta jäi uupumaan pari Restylen vaatetta, jotka kotiutin Cybershopista. Olipa piristävää ostostella pitkästä aikaan ihan ehtoja alternativevaatteita!

Onko sinulla jotain kivoja vinkkejä Turusta? Tai vielä loppukesälle kesäreissuja tiedossa?

Kokemuksia Tregren-keittiöpuutarhasta

Sain keväällä syntymäpäivälahjaksi Tregren T6 -keittiöpuutarhan, johon lupasin palata käyttökokemuksia kartutettuani. Ja mikäs sen parempi aika tutustua tähän yhdessä kuin näin joulun alla, kun moni miettii kuumeisesti lahjaideoita tai -toiveita.

Tregrenillä on keittiöpuutarhoja kolmea eri kokoa, ja tämä minulla oleva T6 on niistä keskimmäinen. Siihen mahtuu 6 pientä ruukkua. Nimesimme meidän T6:n Konnuksi, koska hobittien vehreä kotiseutu kuvastaa sitä, mitä tältä vempeleeltä toivon – vuoden ympäri helposti saatavilla olevia salaatteja ja yrttejä.

Miten kasvit ovat pärjänneet?

Pääsääntöisesti tosi hyvin. Olemme ostaneet Kontuun kaikki kasvit valmiiksi kasvatettuina ruokakauppojen hevi-osastoilta, jolloin satoa on päässyt keräämään heti. Ainoa miinus valmiiksi kasvatetuissa kasveissa on se, että etenkin salaattien mukana saattaa tulla toisinaan kirvoja. Kirvat viihtyvät mm. salaateissa ja timjamissa, joten ne kannattaa kirvainvaasion alettua vaihtaa matalalla kynnyksellä uusiin kerralla. Pitäisi joskus viitsiä kasvatella näitä siis ihan siemenestäkin asti.

Parhaiten keittiöpuutarhassa ovat menestyneet salaatit, timjami, minttu sekä erityisesti basilika. Salaatit kestävät tyypillisesti parisen viikkoa, jonka jälkeen ne alkavat kasvattamaan pitkää vartta ja tulee hoppu syödä ne pois.

Ruokailutottumuksiini keittiöpuutarha on vaikuttanut positiivisesti ja erityisesti salaattia tulee aiempaa useammin otettua leivän päälle. Salaattiateriatkin maistuvat paremmilta, kun niissä on käytetty 1–3 eri salaattilajiketta pelkän jäävuorisalaattipalleron sijaan.

Miten laitteen käyttöönotto ja käyttö ovat sujuneet?

Tregrenin keittiöpuutarha on yksinkertainen käyttää, kun siihen on ensin saanut tutustuttua. Mukana tullut ohjekirja oli kuitenkin tosi minimalistinen. Teen itse töissäni paljon erilaisia ohjeita ja tiedän, että monet itsestäänselvyydetkin kannattaa mainita, eikä jättää käyttäjän oivallettavaksi. Käyttöönotto sinällään oli kuitenkin helppo ja sujui ilman suurempia ongelmia.

Huhtikuusta elokuuhun asti Kontu porskutti ilman suurempia ongelmia. Elokuun lopussa laite alkoi kuitenkin välkyttelemään valoa ja pumppailemaan vettä tiheällä syklillä. Tregreni kanssa käymäni sähköpostikeskustelun päätteeksi minulle lähetettiin uusi ohjainkortti ja virtajohto. Ne oli helppo vaihtaa edellisten tilalle, ja nyt laite on toiminut taas hyvin. Uuden ohjainkortin käyttöönoton myötä laitteen koko käyttöönotto tarvitsi tehdä uudelleen. Uudella ohjainkortilla toimiva keittiöpuutarhamme kantaa nyt ei-niin-innovatiivisesti nimeä Kontu II. Olen tosi tyytyväinen reklamaatioprosessin vaivattomuudesta, sekä siitä, että laite on modulaarinen, eli yhden osan rikkoutuminen ei edellytä koko vempeleen vaihtoa toiseen.

Laitetta ajatellen minulla tulee mieleen kehitysidea. Nykyisellään siitä ei näe ulospäin, paljonko vettä on jäljellä. Veden määrän tarkistus ja lisäys onnistuvat vain ottamalla laitteesta virta pois ja nostamalla ylös laari, jossa kaikki kasvit ovat, ja johon lamppu on kiinnitetty. Tähän olisi kerrassaan loistava semmoinen vedenkeittimistäkin tuttu mitta-asteikko ja muovisista altakasteluruukuista tuttu putki, johon lisättävän veden voi kaataa.

SmartGardener-sovellus apuna

Tregrenin SmartGardener-sovelluksen käyttö ei ole pakollista, sillä laite toimii ilman sitäkin perusasetuksilla, jotka ovat optimoidut salaateille ja yrteille. Sovellus on kuitenkin kätevä, sillä se ilmoittaa, kun vesisäiliöön on aika lisätä vettä tai tehdä siivous ja lisätä uudet ravinteet. Ilmoitusten taustalla ei ole tekoälyä, vaan ne toistuvat tietyin väliajoin, esimerkiksi vettä pyydetään lisäämään joka kolmas päivä.

Sovelluksella voi valita tietylle kasville optimoidun kasvatusohjelman tai luoda oman custom-ohjelman – esimerkiksi meidän Konnussa haluan käyttää ohjelmaa, joka on muuten optimoitu salaatille ja yrteille, mutta jossa on 24/7 valaistuksen sijaan viiden tunnin tauko vuorokaudessa.

SmartGardener-sovellus on kiva ja sisältää paljon tietoa, mutta on aika insinöörimäinen. Kielivaihtoehtoina on vain englanti, joka ei ole meikämilleniaalille ongelma, mutta varmasti rajaa joitain käyttäjäryhmiä pois. Puhelimen ohjelmistopäivityksen jälkeen sovellus on tärkeää muistaa avata, koska se jää muuten pois päältä ja ilmoituksia ei tule. 

Yhteenveto

Vaikka käyttöönotossa luotetaan liikaa käyttäjän intuitioon ja sovellus on insinöörimäinen, on Tregrenin keittiöpuutarha silti ollut tosi hyvä hankinta. Se on lisännyt paljon vihreää ruokavalioon ja tutustumisen jälkeen laitteen käyttö on ollut tosi helppoa.

Autumn Tag

Bongasin tämän Autumn Tag -kysymyspatteriston viime syksynä Sweet Pandemonium -blogista, ja merkitsin sen jemmaan tätä vuotta varten. Luvassa on siis syksyn hypetystä 20 kysymyksen ja vastauksen verran.

Jos kirjoitat itse blogia, rakastat syksyä, etkä ole kerennyt vielä tekemään Autumn Tagia, niin kopsaa kysymykset myös omaan blogiisi!

1. Lempiasiasi syksyssä?

Raikas ilma ja upeat ruskan sävyt. Niiden lisäksi rakastan sitä, että sohvalla viltin alla teekupposen kanssa hengailu kuuluu kauteen, eikä kukaan leimaa siitä kotihiireksi (vaikka semmoinen kyllä olen).

2. Aavemainen vai viihtyisä syksy? (spooky / cosy)

Viihtyisä, mutta pienellä aavemaisella lisällä. Rakastan kynttilöitä, teetä, villasukkia ja muuta ihanaa syksyn mukanaan tuomaa, mutta mukaan saa heittää myös vähän usvaa, kummitustarinoita ja kauhuleffoja.

3. Kummitustalo vai halloween-juhlat?

En ole ihan varma, tarkoitetaanko tässä kontekstissa kummitustalolla sellaisia huvittelutarkoituksessa pelottavaksi tehtyjä rakennuksia vai taloja, joissa uskotaan kummittelevan. Jos kyse on ensimmäisistä, niin niihin ei kannata tämmöisen jänishousun mennä. Kummitelluiksi epäilyissä paikoissa sen sijaan olen käynyt – niissä on ollut kyse museosta tai muusta vastaavasta.

Mutta palatakseni alkuperäiseen kysymykseen, valitsisin halloween-juhlat. Semmoiset, missä on rentoa hengailua, hyvää ruokaa ja kivoja tyyppejä.

4. Kurpitsan kaiverrusta vai muuta syksyistä askartelua?

Kurpitsan kaiverrus on kyllä kivaa, mutta kallistuisin muuhun syksyiseen askarteluun, etenkin kun syys- ja halloweenkoristeita on muutoin niin heikosti tarjolla. Viimeisimmät syksyiset tekeleeni voi kurkata DIY-haaste-postauksesta.

5. Omenat vai kurpitsat?

Tähän on vastattava omenat, koska jokavuotiseen omenahillorumbaan menee merkittävästi aikaa. Vaiva kuitenkin kannattaa, sillä lopputuloksena meillä on omppuhillovarasto pakkasessa, joka kestää aina seuraavaan kesään asti.

6. Pumpkin spice latte vai chai latte?

Tykkään kovasti molemmista, mutta Pumpkin spice latte vie voiton sen lyhyen ajan, kun sitä on saatavilla. Lähin Starbucks on monen kilometrin päässä, mutta Espresso Housen Pumpkin latte on lähes yhtä koukuttava.

7. Pukeudutko teemanmukaisesti halloweenina?

En yleensä. Useimmiten tulee vain meikattua vähän enemmän teemaan viittaavasti, mutta ei mitään kunnon maskeerauksia silloinkaan.

8. Sadekuuro vai rätisevä nuotio tai takka?

En ole ikinä asunut kodissa, jossa olisi takka, enkä myöskään ole kovin innokas retkeilijä, joten kallistun sadekuuroon. Sateen ropina on tosi rauhoittavaa ja sen jälkeen ilma on ihanan raikas.

9. Oletko ostanut tänä syksynä jotain syysteemaisia sisustusjuttuja?

Olen ostanut vain pari samettipäällysteistä kurpitsaa, joiden sisus lienee styroksia. Harkinnassa on myös ihana lasinen kurpitsa.

10. Lempikuvasi tältä syksyltä?

Tämä on vähän random, koska olen tänä syksynä ollut laiska kuvaamaan. Remontin vuoksi huputettuun kotiin ei tule riittävästi valoa ja en ole jaksanut ottaa kameraa mukaan lenkeille. Tähän kuvaan on kuitenkin tullut palattua muutamaan kertaan. Kyseessä on yksi kuva meidän kodinhoitotilan pienen makeoverin lopputuloksesta.

11. Lempi syysteemainen elokuvasi?

The Crow! Ja jos jotain kevyempää mielii katsoa, niin The Nightmare Before Christmas tai Hocus Pocus.

12. Mitä väriä tykkäät pitää syksyllä?

Mustaa vaatteissa, ympäri vuoden. Tänä syksynä olen innostunut käyttämään silmämeikissä oranssin ja kuparin sävyjä. Kun niitä yhdistää beigen tai ruskean kanssa, kokonaisuus on maanläheinen tai keltaisen ja punaisen sävyihin yhdistettynä räiskyvämpi.

13. Lempi syysteemainen kirjasi?

Luin City of Ghosts -nimisen teoksen viime syksynä ja se oli aivan ihana pimenevään vuodenaikaan! Edinburgh ja kummituksia, mitä muuta täydellinen tarina tarvitsee? Tosin kirjan tapahtumat eivät tainneet sijoittua syksyyn...

14. Mikä on paras tapa viettää sadepäivä?

Hidas aamu herkullisella aamupalalla, kynttilänvalossa Netflixiä tai hyvää kirjaa napittaen. Ehkä myös kodin siivoilua, järjestelyä tai vaikka leipomista?

15. Lempisyysruokasi?

Kanttarellirisotto, kanttarellimunakas... kaikki missä on kanttarellia!

16. Lempisyyssitaatti?

Oh well, olen todella huono painamaan mieleeni lainauksia, joten en osaa vastata tähän.

17. Kaunein puunlehti?

Vaahteran lehdet leiskuvine väreineen! Lisäksi tykkään tammenlehdistä muotonsa puolesta.

18. Lempisyysaktiviteettisi?

Kävelyt syksyisessä luonnossa.

19. Lempisyystuoksu?

Näin yleisesti – mullan ja maan tuoksu sateen jälkeen, sekä kirpsakka omena.

Hajuvesien osalta lempparini tänä vuonna taitaa olla The Body Shopin Smoky Rose, jonka valmistus on valitettavasti lopetettu. Luulen että ensi vuonna on aika ostaa jokin uusi syystuoksu, joten olisi kiva kuulla teidän lemppareista. Heitä siis suosikkisi kommentteihin!

20. Parasta syyspukeutumisessa?

Kerrokset – neuletakit, kaulahuivit, polvisukat sukkisten päällä. Rakastan myös biker-mallista nahkatakkiani, joka on kulkenut kanssani jo yli 10 vuotta. Sitä käyttäessä on aina niin badass-fiilis ja se sopii valtavan moneen asuun.

Kesäkuun parhaat 2021

Hei vaan ja toivottavasti teillä jokaisella sujui juhannus mukavasti! Itse satuin tällä viikolla nappaamaan riesakseni kesäflunssan, jota parannellessa keskikesän juhlakin hujahti. Nyt on onneksi kuitenkin jo parempi olo, sillä juhannuksen myötä minulla alkoi myös ensimmäinen pätkä kesälomaani. Kesäkuuta on vielä kolme päivää jäljellä, mutta kurkataan kuitenkin jo nyt tämän kuun parhaita juttuja.

Teepolun Yuzu sencha
Viime kesänä Teepolusta ostetut teet pääsivät viimein käyttöön ja niistä Yuzu sencha on erityisesti hurmannut erikoisuudellaan jääteenä. En koskaan ole yuzua sellaisenaan maistanut, mutta tässä teessä se on ainakin varsin ihana – jotain sitruunan ja mangon väliltä mielestäni. Näistä Teepolun ostoksista on luvassa tarkempi reportaasi heinäkuussa.

Lintujen laulu, erityisesti iltaisin

Eräs työkaverini valitti hiljattain, että linnut huutavat niin kovaa, ettei saa nukuttua. Minua taas ei ole öinenkään linnunlaulu haitannut, vaan päinvastoin. On ollut todella rentouttavaa nukahtaa tuuletusikkunan kautta kuuluvaan lintujen ääneen ja puiden huminaan tuulessa.

Brunssi
Järjestin kesäkuun alussa vanhempiani ilahduttamaan sunnuntaibrunssin, joka oli itseasiassa myös ensimmäinen järjestämäni kunnon brunssi ikinä. Tarjolla oli mimosat, teetä ja kahvia, täytettyjä munia, juustoskonsseja itse maustetulla ruohosipulituorejuustolla sekä pannukakkuja marjoilla, kanelisella päärynähillokkeella ja kermavaahdolla. 

Helsingin henget
Tätä kirjaa minulle suositteli eräs uusi tuttavani, ja se vaikuttaa tosi mielenkiintoiselle. Kirja poikkeaa aiemmin lukemistani kummitustarinakokoelmista siten, että siinä kerrotut Helsinkiläiset kummitustarinat tarinat nivotaan kiinteäsi yhteen alueen historian kanssa.

Loma alkoi

Lomailen kesä- ja heinäkuun välisen viikon. Ei suoraan sanoen ole vielä mikään kovin riehakas lomafiilis, ja veikkaan, että tämä loma menee aika puhtaasti vain töistä ja kipeänä olemisesta palautumiseen. Toivottavasti alkava viikko toisi mukanaan kaikkea kivaa!

Miten sinun kesäkuusi sujui?

Toukokuun parhaat 2021

Toukokuu sujahti niin sukkelasti, että piti jälleen pinnistellä muistaakseen mitä kaikkea kuukauden aikana olikaan tapahtunut. Kasetti on nyt selvästi täynnä ja aivot kaipaavat lepoa, mutta vielä pitäisi jaksaa töitä jonkin aikaa ennen lomaa. Juttelin eräänäkin päivänä ihan pokkana Aleksille siitä, että laitoin yhden perunan mehun ja kuoren piirakkaan, kun piti puhua sitruunoista (onneksi siis varsinaiseen piirakkaan laitoin sitä sitruunaa enkä perunaa). Vapaa-ajalla järkevien asioiden tekeminen tuntuu työläältä ja monesti löydän itseni työpäivän jälkeen vain napittamasta Netflixiä.

Demmers Teehausin Green Bellini nousee ehdottomasti kuukauden teeksi. Ostin sen jo viime syksynä mielessäni kevät, lämpimät säät ja jäätee. Persikkainen Green Bellini on yksi ikisuosikeistani, johon ei ikinä kyllästy. Tämä tee on tosin loppuu aivan pian, ja parhaillaan käyn mielessäni taistelua siitä, onko ok ostaa lisää teetä, jos kaapissa on jo 59 teetä ja hauduketta, mutta ei juuri jääteeksi sopivia irtolaatuja.

Tregrenin keittiöpuutarha T6 on solissut keittiössämme nyt kuukauden päivät ja yhtään liioittelematta tämä laite on mullistanut niin ruokaostoksemme kuin tapamme käyttää salaattia, kun tuoreita lehtiä on nyt niin helposti saatavilla. Ajattelin tehdä keittiöpuutarhasta vielä aivan erillisen postauksen, jossa ruodin tarkemmin sen plussia ja miinuksia.

Pihan kasvit ovat heräilleet talviuniltaan ilahduttamaan. Haluaisin tehdä kukkapenkkini kasvistosta listan, jossa on lueteltuna eri vaiheissa kesää kukkivat kasvit ja tietoa niistä, kuten veden tarpeesta, koosta ja leviämisestä. Näin kukkapenkkiin olisi helpompi suunnitella kaikkea uutta, kun näkisi vaikkapa, jos jossain kohtaa kasvukautta kukkivia kasveja olisi vähän. Meidän pihauudistusprojektimme laitettiin muuten nyt paussille, koska taloyhtiöön on tulossa remontteja, joiden tielle ei haluttaisi tehdä istutuksia.

Yllätyslahjalla minua ilahdutti S, joka halusi jälkikäteen muistaa minua huhtikuussa olleiden synttärieni kunniaksi. Hain postista paketin, josta paljastui Lushin Beauty Sleep -kasvonaamio sekä Sleep-hierontapala. Tämä oli niin ihanan ajattelevainen ja yllättävä hemmottelulahja ja sai minut todella hyvälle mielelle, kiitos! <3

Millainen toukokuu sinulla oli?

Marraskuun parhaat 2020

Minne menit marraskuu? Kuukausi kului ihan hurjaa vauhtia. Aluksi alettuani pohtimaan mennyttä neljää viikkoa, mieleen tuli vain töitä ja surkeita koronauutisia, mutta lopulta marraskuusta löytyi myös niitä kivojakin juttuja.

Kuukauden teeksi nostaisin mustan maustamattoman Blackwoodin (Thé Huone), joka ilahdutti monena marraskuun aamuna. Tämän luomukaatuisen ceylonin täyteläinen maku sopi aamiaisleipien kanssa täydellisesti yhteen.

Herkulliset aamiaiset ylipäätään olivat sellaisia, joilla tuli piristettyä pimeitä marraskuun aamuja. Uusi lempparini on kauraleivät avokadolla ja pehmeäksi keitetyllä kananmunalla.

Aikaa askarteluun tuli käytettyä jonkin verran tavanomaista enemmän. Työn alla on ollut mm. joulukortteja, koriste-esineiden maalaamista sekä tiskirättejä. Kynttilöitäkin houkuttelisi tehdä lähipäivinä!

Bostonkakkua tuli marraskuussa kokeiltua ensikertaa. Tämä innostus johtui siitä, kun kävin yhtenä päivänä paikallisessa ostoskeskuksessa, jossa yhden kahvilan lähellä oli vahva kanelin tuoksu. Gluteenitonta pullataikinaa ei napannut tehdä nollasta, mutta Pirkan valmis gluteeniton taikina toimi tässä tarkoituksessa hyvin. Mitä sinä muuten olet tykännyt leipoa viime aikoina?

Sain loistavaa asiakaspalvelua Take T:ltä. Olin heidän joulukalenterikonseptistaan todella innoissani, mutta muistin tilauksen tekemisen vasta viimeistä tilauspäivää seuranneena aamuna. Naputtelin heille hädissäni sähköpostia ja tilaus saatiin onneksi vielä sisään. Nyt odotellaan Aleksin kanssa innoissamme tiistaita, kun kalentereja saa alkaa avaamaan!

Miten sinun marraskuusi meni? Millaisia joulu- tai tunnelmavaloja sinulta muuten löytyy? Olen koko marraskuun tuskaillut, kun haluaisin jonkin uuden jouluvalon, mutta valinta on vaikea, joten kuulisin mieluusti teidän fiiliksiä niistä.

Turistina Turussa

Viime vuoden kesälomareissun kohde oli Tampere ja tänä vuonna suuntasimme heinäkuun lopussa kohti Turkua kahdeksi yöksi. Sanotaan nyt heti alkuun, että olisi siellä voinut kolmekin yötä viettää ihan hyvin - nähtävää nimittäin oli paljon! Matka oli myös täynnä erikoisia yhteensattumia.

Päivä 1

Seikkailu alkoi aamulla, kun suuntasimme Aleksin kanssa Hyvinkään juna-asemalle, josta lähti lähijuna kohti Toijalaa, jossa vaihdettiin Turkuun menevään InterCityyn. Samoilla junilla Turkuun lomamatkalle sattui matkustamaan myös tuttuni M Hyvinkäältä, jonka kanssa istuttiin lähijunassa Hyvinkää-Toijala -väli. InterCityssa istuttiin Aleksin kanssa kaksin, kun eri aikaan lipun ostaneella M:llä oli istumapaikka muualla. En ollut ennen matkustanut Toijala-Turku -väliä ja matka sujui tosi vikkelästi maalaismaisemia ikkunasta katsellessa.

Saavuimme Turkuun aamupäivällä ja veimme matkatavarat keskustassa olevaan hotelliin säilytykseen. Siitä jatkettiin kahvittelemaan kolmisin M:n kanssa Aurajoen liepeille CafeArtiin. Paikka oli tunnelmallinen, mutta silti pienoinen pettymys. Porukkaa oli hirveästi, gluteenittomia vaihtoehtoja Aleksille heikosti ja mukaan ostettavien Turun kahvipaahtimon kahvien hinnat huonosti esillä. Mutta ei se mitään, välipala saatiin syötyä ja matka jatkui kolmisin kohti Luostarinmäkeä.

Luostarinmäellä muistan lapsena käyneeni ja paikka tuntui silloin tosi jännältä. Oli kiva päästä katsomaan samoja paikkoja nyt aikuisena ja vähän enemmän faktatiedonjanoisena. 1700-1800 -lukujen asumiskulttuurista ja sen ajan käsityöläisammateista kertova Luostarinmäki oli mielenkiintoinen. Nykypäivän standardeilla hassusti mitoitetut rakennukset saivat hymyn huulille. Joissain taloissa jopa minä vain 164 cm korkeana sain kumarrella, etten lyönyt päätäni ovenkarmeihin. 

Luostarinmäen jälkeen reittimme M:n kanssa erkani ja suunnattiin Aleksin kanssa Herkun kautta hotellille huilimaan hetkeksi. Olin tehnyt meille pöytävarauksen klo 18 Ravintola Nooaan, jonne lähdettiin sitten talsimaan. Ravintolassa tuli vastaan yksi Aleksin peruskouluaikainen tuttu, mikä oli tosi hauskaa. Syötiin pitkän kaavan kautta ja kaikki oli aivan taivaallisen hyvää. Alkupalaksi jaoimme tartarin ja mozzarella-annoksen, pääruoaksi tilasimme paistettua nieriää ja jälkkäriksi oli paahdettua valkosuklaamoussea ja raparperisorbettia. En ollut kai koskaan ennen ollut ravintolassa niin onnellinen. Takaisin tullessa pysähdyttiin vielä Aurajoen rantaan istuskelemaan.

Päivä 2

Reissumme kokonainen päivä Turussa alkoi kelien puolesta vähän heikosti. Aamiaisen aikana satoi, mutta sen jälkeen huoneeseemme mentyämme katsoimme ikkunasta ja keli oli kirkas. Ei muuta kuin menoksi ja suunta kohti Turun linnaa. Hotellin alaovella meitä vastassa oli kuitenkin kaatosade! Linnan sijaan juoksimme tien toiselle puolelle Stockalle ostamaan Aleksille sateenvarjoa ja sen jälkeen pyörimme Hansakorttelissa kunnes sade loppui ja tein The Body Shopista alelöytöjä.

Sateen loputtua käväisimme vielä hotellilla ja sitten uusi yritys linnaan lähtemisen kanssa. Kävelimme linnaan ja takaisin eli noin 40 min suuntaansa. Se tuntui helpommalta ja stressittömämmältä vaihtoehdolta, kuin alkaa selvittämään paikallisbussien reittejä, lippujen ostoa ja muuta.

Turun linnassa olin myöskin käynyt lapsena viimeksi. Monta tuntia vierähti linnassa helposti ja se oli todella vaikuttava. Erityisesti pidin siitä, kuinka linnan eri vaiheet näkyivät arkkitehtuurissa. Lopuksi oli ihan must käydä matkamuistopuodissa.

Linnassa koluamisen jälkeen meillä oli aivan suunnaton nälkä. Onneksi aivan linnan vieressä oli pelkkää gluteenitonta tarjoava kahvila NFD. Jäälatte ja munkki piristivät kovasti, kuin myös kahvilan ulkonäkö. Palvelu oli myös aivan ihanaa. Olisin voinut vaikka jäädä asumaan sinne! NFD:n jälkeen käveltiin hissuksiin takaisin keskustaan ja välillä pysähdyimme joen rantaan taas vain fiilistelemään maisemia.

Keskustassa käytiin söpössä Kui Design Local Shopissa, josta mukaan tarttui Föri-kassi. Föriä ihasteltiin reissun aikana pariinkin otteeseen, mutta sopivaa hetkeä sillä ajeluun ei meinannut löytyä. Kassi muistuttaa siis siitä ensi kertaa varten. Lisäksi piipahdettiin kauppahallissa tee- ja kahviostoksilla sekä Ruohonjuuressa. Sen jälkeen oltiin sovittu, että mennään kolmisin M:n kanssa Niskaan syömään pizzaa - tai siis ahvenanmaalaista peltileipää. Tilasin nälkäpäissäni Salakuljettajan, joka oli kunnon kinkku-aurajuustoöveri, mistä tuli aika nopsaan ähky. Jos Niskaan mennään vielä joskus, niin täytyy muistaa tilata jokin sellainen setti, missä olisi täytteenä Aurajuustoa ja kasviksia.

Syömisen jälkeen mentiin hotelliin huilimaan. Illemmalla intouduttiin käymään vielä kävelyllä Aurajoen liepeillä. Silloin ravintolalaivatkin olivat heräilleet kunnolla. Niiden valot näyttivät hämärässä ihanilta, mutta joissain niistä soitettu livemusiikki, ihmispaljous ja väsymys estivät meitä menemästä sinne.

Päivä 3

Kolmas päivä alkoi sään puolesta prikulleen samalla tavalla kuin edellinen, mutta nyt meillä molemmilla oli onneksi sateenvarjo valmiina. Luovutimme huoneen, jätimme laukut säilytykseen ja suuntasimme sateessa kohti Apteekkimuseota ja Qwenselin taloa, jotka olivat onneksi ihan lähellä. Tässä kohteessa oli todella ihana tunnelma ja runsaasti kaikkea pientä ihmeteltävää. Reissumme museokohteista tämä oli myös nopein, sillä aikaa meillä taisi mennä alle kaksi tuntia, vaikka katseltiin kaikki tosi huolella läpi. Lopuksi riehaannuin museokaupassa shoppailemaan kunnolla. Yritettiin lopuksi mennä välipalalle Cafe Qwenseliin, mutta gluteenitonta oli tiskissä aika heikosti eikä Aleksi ollut kyselytuulella.

Museokaupassa päälle pistetty shoppailuvaihde jatkui ja seuraavaksi mentiin Sammakon kirjakauppaan, joka on sympaattisin kirjakauppa jossa olen koskaan käynyt. Palvelu oli tosi ystävällistä, valikoima monipuolinen niin kirjojen kuin vihkojenkin osalta ja samassa tilassa toimi jopa kahvila.

Kävimme myös ensikertaa paikan päällä Teepolussa. Teepolun pitäjä Matti ei sattunut olemaan silloin paikalla, vaan tuuraajana oli hänen äitinsä. Hän esitteli meille uutuudet ja juteltiin vaikka mitä muutakin. Oli erikoista, että teekaupasta jäi niin hyvä fiilis, vaikka myyjänä olikin nyt henkilö joka ei itse juo teetä.

Teepolun jälkeen haluttiin jotain helppoa ja nopeaa lounasta ja paikaksi valikoitui Friends and Brgrs. Kun hampparit oli syöty, mentiin taas kauppahalliin, josta Aleksi osti gluteenittomasta Aijan Herkusta kotiin viemisiä (kyllä, vaivaannuttiin viemään leipää Turusta Hyvinkäälle). 

Sitten alkoikin olla jo lähtemisen aika. Mentiin vielä Stockan sisustuspuolelle tuhlaamaan hetkeksi aikaa, haettiin hotellilta laukut ja lähdettiin asemalle. Noin minuuttia ennen kuin junaan pääsi sisään, alkoi satamaan kaatamalla vettä. Täydellinen aika kotiinpaluulle. Matkalla Turusta Toijalaan näin junan ikkunasta metsässä uljaan suurisarvisen valkohäntäpeuran. Toijalan vaihto onnistui hyvin ja oltiin kotona jo alkuillasta.

Turun reissulta tehdyistä ostoksista on ainakin luvassa oma postauksensa. Yritän myös keretä postailemaan erikseen Luostarinmäestä, Turun linnasta ja Apteekkimuseosta tässä syksyn mittaan.

Kokosin vielä pienen to do -listan itselleni seuraavaa reissua varten:

• Käy Fonum Marinum -merimuseossa
• Käytä Föriä
• Risteile jokilaivalla
• Käy ravintolalaivassa siiderillä (joskus päivällä, kun on rauhallista)
• Cafe Qwenselin iltapäivätee (jos se on saatavilla myös gluteenittomana)

Kesäkuun parhaat 2020

Itse uutettu jäätee irtoteestä
Aitoa irtoteestä tehtyä jääteetä ei voita mikään! Jääteetä onkin kulunut tasaiseen tahtiin jokaisena paahtavana hellepäivänä. Demmer's Teehausin Summer Dream kului juuri tällä viikolla loppuun ja sen lisäksi olen suosinut jääteessä Vapriikin Dracula-näyttelystä viime kesänä ostettua mustaa verigreippiteetä ja Veiströmin Tampere-teetä. Meillä on jääteetä varten Harion haudutuspullo, mutta jääteen kylmähauduttaminenhan onnistuu varsin hyvin myös perinteisemmällä tilavasihtisellä lasisella tai keraamisella teekannulla.

Uusi luomiväripaletti
Oivalsin loppukeväästä, että omistin vain yhden luomiväripaletin, joka sekin on jo lähes viisi vuotta vanha. Lisäksi minulla on yksi duo-luomiväri ja kaksi yhden värin nappia. Aloin kuumeisesti metsästämään kivaa palettia internetin uumenista, mutta lopulta etsintä eskaloitui siihen, että lampsin kiireisen työviikon jälkeen tylsästi Prismaan ja ostin Makeup Revolutionin Flawless -paletin. Myönnettäköön, että laatu ei ole ihan jokaisen värin kohdalla täysi kymppi, mutta olen saanut tällä kuitenkin aikaan monta kivaa lookia. Alle 15 eurolla tässä pääsee testailemaan monia värejä, jonka pohjalta onkin varmasti jatkossa helpompi miettiä, mihin arvokkaampaan palettiin investoisi. Voisin tehdä tästä paletista vielä erillisen postauksen, jos teitä kiinnostelee?

Juhannus mökillä
Aleksin työvuorot sattuivat niin kivasti, että päästiin viettämään juhannusta mökille. En varsinaisesti ole mikään mökki-ihminen, sillä hyttysallergian vuoksi mökkeilyyn tarvitsee alkaa valmistautumaan noin viikkoa ennen, mikä vie asiasta ehkä vähän hohtoa. Seura oli kuitenkin mukavaa ja paikalla oli myös kaksi pörröistä tassuterapeuttia ilahduttamassa. Suosikkipaikkani mökiltä lienee laituri. En välitä uimisesta, mutta kaloja ja muita eläimiä on hauska seurata.

Uudet kesävaatteet
Kesä ja kuumuus jotenkin yllättävät aina. Havahduin tänäkin vuonna siihen, ettei kaapistani löydy riittävän monipuolista valikoimaa kesävaatteita. Olen viime vuosina karsinut runsaasti vaatteita pois, mutta en ole ostanut kovinkaan paljoa tilalle. Uskaltauduin eilen junailemaan Helsinkiin, jossa kierreltiin kauppoja ja käytiin kahvittelemassa ystävän kanssa. Löysin Indiskasta rennon mustan arkimekon ja pitkän mustan hameen. Pitkiä hameita minulla ei ole ollut vuosikausiin yhtäkään, joten se oli erittäin tervetullut lisä. Aiemmin tässä kuussa löysin myös Gina Tricotista synkövaatekaappiin sopivan printtipaidan. Haaveilen vielä löytäväni tyyliini sopivia kuosillisia vaatteita, kuten rennon kukkamekon tai vastaavan.

Hyvät aamiaiset

Olen pyrkinyt jo pitkään panostamaan siihen, että syön järkevän aamiaisen, mutta huomasin, että olen ollut sen kanssa hieman liikaa kaavoihin kangistunut. Kesäkuussa yritinkin siis panostaa hauskoihin, mutta terveellisiin aamiaisiin. Olen nauttinut mm. herneistä, maustamattomasta jogurtista ja erilaisista mysleistä.

Helmikuun parhaat 2020

Minttuteet ja -haudukkeet
Minttuteetä ja minttua sisältäviä yrttihaudukkeita on tullut alkuvuodesta nautittua monta kertaa viikossa. Alkuvuosi on tuntunut hieman raskaalta joten ei mikään ihme, että teehyllyltä on valikoitunut usein käyttöön nimenomaan minttua sisältävä tee tai yrttihauduke. Minttuhan tunnetaan etenkin vatsaa rauhoittavana ja unenlaatua parantavana yrttinä. Esimerkiksi Veiströmin luomulaatuinen vihreä piparminttutee* on ollut aivan ihana uusi tuttavuus. Tämä aidolla intialaisella piparmintulla maustettu tee on nimittäin samaan aikaan makea ja raikas. Millaisista minttuteelaaduista tai minttuhaudukkeista te muuten tykkäätte?

* Maistelunäyte saatu blogin kautta

Lomaviikko
Minulla oli viikon loma helmikuun lopussa ja se tuli kyllä tarpeeseen. Oli ihanaa viettää kiireettömiä aamuja ja niistä huolimatta käymään vaikka missä avomiehen kanssa ja näkemään perhettä ja ystäviä. Viikon kohokohta taisi olla keskiviikon käynti Sea Lifessa, jossa vierähti leikiten 2,5 tuntia kaloja katsellen. Sieltä ehdottomasti mieleenpainuvimpia otuksia olivat suloiset ja vikkelät nelisilmät (kuvassa keskellä), joilla on kumassakin silmässä kaksi pupillia.

Lomalla käytettiin myös paljon aikaa ostoslistalla olevien huonekalujen etsimiseen. Kirppareilta sopivia huonekaluja ei kuitenkaan löytynyt, mutta sen sijaan tein muutaman pienemmän löydön, jotka ajattelin esitellä teille myöhemmin. Huonosta huonekalutuurista huolimatta löydettiin Torin kautta eteiseen kovasti kaivattu pieni lipasto.

Nefrin tytär
Kaksoisauringot-trilogiassa olen edennyt jo sarjan viimeiseen osaan, Nefrin tyttäreen, jota lukiessa odotan jännityksellä miten tarina oikein päättyykään. Trilogiassa esiteltyä erittäin kekseliäästi suunniteltua maailmaa tulee varmasti ikävä, kun saan tämän kirjan päätökseen. Mitähän seuraavaksi lukisi?

Satokausikalenteri
Olen ollut koko elämäni ihan surkea syömään erilaisia hedelmiä. Vuodenvaihteessa hankittiin motivaattoriksi Satokausikalenteri, jonka ansiosta olen jo tässä vaiheessa vuotta syönyt tuoreita hedelmiä varmaankin enemmän kuin koko viime vuoden aikana. Veriappelsiini ja puoliveriappelsiini ovat osoittautuneet herkullisiksi uusiksi löydöiksi. Sweetie ja pomelo sen sijaan eivät hirveästi ihastuttaneet, mutta tulipahan maistettua niitäkin!

Hyvän mielen kosmetiikkaa
Alkuvuodesta Lushille pamahti läjä Suomessa uusia vartalosuihkeita, joita piti kirmata innolla nuuhkimaan. Lopulta viikon pohdinnan jälkeen palasin hakemaan herkullisen Let the Good Times Roll -tuoksun, jossa yhdistyvät suolainen popcorn ja makea kakkutaikina. Mikäs sen ihanampaa? Let the Good Times Roll on ehdoton hyvänmielen tuoksu, joka tuo päivään hieman enemmän iloa ja leikkisyyttä.

Toisena kosmetiikkanostona haluaisin mainita Crazy Rumorsin Banana Split -huulirasvan, vaikka tämä tulikin hankittua jo vuodenvaihteessa. Leaping Bunny -sertifikaatilla varustettu huulirasva kosteuttaa erinomaisesti ja sen äklömakea tuoksu on saanut helmikuussa hymyn huulille.

Millainen sinun helmikuusi oli?