Maanantaina 1.8. vietettiin International Childfree Dayta eli Kansainvälistä vapaaehtoisesti lapsettomien päivää. En muista paljonko olen kertonut aiheesta blogissa aiemmin, mutta olen siis lapseton omasta tahdostani. Julkinen keskustelu vapaaehtoisesti lapsettomista eli veloista on monesti hyvin yksiulotteista, joten halusin nyt valottaa omaa tarinaani.
Lapsettoman lapsuus ja teini-ikä
Tykkäsin jo lapsena enemmän pehmoeläimistä kuin hoivattavista vauvanukeista. Leikki-ikäisenä selitin, millaisen perheen haluan – me asuisimme viidakossa ja metsästäisimme käärmeitä. Tässä sepitelmässä perhe kuulosti ennemminkin kaveriporukalta kuin perinteiseltä ydinperheeltä.
Yläasteella pohdin lapsia tarkemmin ja totesin että en halua hankkia niitä. Muistan kirjoittaneeni johonkin omaa elämänkaarta käsittelevään terveystiedon kirjoitelmaan perusteeksi äidinvaiston puuttumisen, raskauskammon ja ilmastovastuun. Ilokseni opettaja reagoi kirjoittamiini pohdintoihin asiallisesti ja kunnioittavasti.
Parikin tuttavaani tulivat raskaaksi 16–17-vuotiaina, joka oli minulle täysi shokki. He vaikuttivat olevan tilanteidensa kanssa ihan ok, mutta minua nämä vauvauutiset ahdistivat, koska ne toivat teemaa lähemmäs minua. Ajatuskin siitä, että sisuksissani kasvaisi jotain lapamatoa kompleksisempaa, sai minulle huonon olon. Tykkäsin ja tykkään edelleenkin Alien-elokuvista. Ne tekevät tämän tyyppisestä kauhusta muillekin edes jossain muodossa ymmärrettävää.
Joka pilvellä on hopeareunus
Jouduin 19-vuotiaana umpilisäkkeen poistoon. Samassa tähystysleikkauksessa lantionpohjastani löytyi endometrioosipesäkkeitä. Tätä voisi ajatella surkeiden sattumusten sarjana, mutta minulle se oli yksi onnekkaimmista asioista, joita elämässäni on tapahtunut. Endometrioosi jää usein huonosti diagnosoiduksi, joten minulla kävi uskomaton tuuri, kun sain tietää siitä niin varhain. Siitä syystä olen voinut hoitaa endometrioosiani koko ajan, eli käyttää hormonaalista ehkäisyä, joka hillitsee oireita ja pesäkkeiden leviämistä.
Endometrioosi voi aiheuttaa lapsettomuutta tai vaikeuttaa raskaaksi tulemista, joka ymmärrettävästi on monen kirjoissa negatiivista. Minulle tämä piirre taudissa oli kuitenkin hyvä uutinen. Samalla tieto endometrioosista oli viimeinen naula jo suljettuun arkkuun. Minun ei tarvitse yrittää väkipakolla innostua asiasta, josta kiinnostuminen voisi johtaa suuriin pettymyksiin. Elämäni on rikasta ja ihanaa ilman lapsia, eikä tilannettani tarvitse kenenkään surkutella. Toki jos voisin, niin tietenkin eläisin mieluummin ilman endometrioosia ja jatkuvaa uhkaa siitä, että pesäkkeet riehaantuvat ja alkavat aiheuttamaan enemmän kipuja vaatien leikkaushoitoa.
Hienotunteisuutta, kiitos.
Moni kai kokee, että lapset ovat varma puheenaihe 25+ vuotiaan naisen kanssa. No kuulkaas, ei välttämättä ole. Minusta on ok kysyä, onko jollakulla lapsia, mutta jos vastaus on kieltävä ja vailla selittelyjä, niin sen pitäisi riittää. Lausahdukset, joissa oletetaan että minusta tulisi joskus äiti, voivat tuntua hyvinkin vaivaannuttavilta. Olen erikoisessa asemassa myös siksi, että jos olisin lapsien hankkimisesta eri mieltä, saattaisin hyvinkin löytää itseni kolikon kääntöpuolelta ja olla tahattomasti lapseton. Siksi minulla on nollatoleranssi siihen, jos joku kyseenalaistaa valintaani tai säälii minua sen vuoksi.
Millä kulmalla haluaisit minun kirjoittavan velana olemisesta lisää?
Onpa hyvä, että endometrioosi huomattiin toisen leikkauksen yhteydessä! Mulle oli uusi termi tuo vela, vaikka olen kanssa ollut sellainen siitä asti, kun lapsien hankkimisen ajatus on tullut esiin esiteininä kavereiden kanssa keskusteltaessa. 😄 Ihanaa, että se opettaja aikanaan suhtautui asiallisesti vapaaehtoisen lapsettomuuden pohdintoihisi. Ja nykyään ihmiset tuppaavat olemaan hienotunteisempia ja tiedostavampia. Tosin just eilen mulla kävi niin, että kun kohtaamani uusi ihminen sai tietää, että mulla ei ole lapsia mutta on koiria, hän lausahti maireasti "No mutta nehän on sitten teidän lapsia". 🙄 Ei. Koirat on mulle ihan eri juttu, enkä todellakaan kutsu itseäni niiden äidiksi tms. En oikein osaa sanoa, että mistä kulmasta olisi kiinnostavaa lukea velan elämästä. Ehkäpä sellainen aihe, että mitä ihmisille ei yleensä tule mieleen, mitä asiaan liittyy? 😊
VastaaPoistaKiitos ihanasta kommentista <3
PoistaTuo lemmikkijuttu on kyllä kieltämättä jännä ja olisi kovin mielenkiintoista tietää mitkä asiat esimerkiksi tuossa sun tilanteessa on toimineet vaikuttajina. Monessa lemmikkiperheessä on toki tapana puhutella itseä lemmikin isänä tai äitinä. Silti voi olla kovin vaivaannuttavaa, jos ulkopuolinen tulkitsee lemmikin lapsenkorvikkeeksi. Lemmikin hankkimistapa, oppimiskäyrä ja sen kanssa vietetty aika ja yhteiset tekemiset on kumminkin melko erilaisia. :D
Mulla myös nuoresta asti ollut noita, en vaan halua lapsia, ei vauvakuumeita, raskauskammo, ja nyt vanhempana että ei ole varaa. Eihän nytkään ole mihinkään mitä haluan rahaa. Mielestäni lapsettomuus voi olla myös hyvä asia, mikset panostaisi itsesi onnellisuuteen, itsekästä joku miettii. Elän onnellisesti täydeliset yöunet ja ainoa lapsi josta mun tarvii huolehtia on koira <3
VastaaPoistaJoo, taitaa ne lapset myös tosiaan aikamoinen kuluerä olla. Mä en oo päässyt ees ajatuspolussa siihen asti, kun mieli sanoo vaan niin intuitiivisesti EI. :) Ja totta kai on tärkeää, että omasta elämästään pyrkii rakentamaan itselleen mielekkään tuntuisen ja onnellisuutta tukevan.
PoistaRupesin tänään sun blogia lukemaan kun on samoja mielenkiinnonkohteita. Mulla sattuu olemaan myös endometrioosi (se on ikäväkyllä itselläni erittäin kivulias ja elämää rajoittava). Siksipä tähän kommentoinkin kun pystyn samaistumaan siihen mitä kerroit. En ole koskaan halunnut lapsia ja se on ollut välillä erittäin painostava puheenaihe sukulaisten jne kanssa. Sitä ei kunnioiteta tarpeeksi, mutta keskustelu loppuu nyt hyvin nopeasti kun tokaisen, etten voi lapsia edes saada...
VastaaPoistaIhanaa että löysit tänne – tervetuloa! 😊
PoistaIkävää että sun endometrioosi on hankalampaa sorttia. Voimia sen kanssa! <3 Tautia ei ole kiva pitää minään natsikorttina lapsitiedusteluissa, mutta joskus sillä tosiaan saa utelun torpattua nopeimmin. Oispa ihanaa jos voisi vaan aina luottaa siihen, että viesti mene perille ilmankin.