Minulla on mahtava harjoittelupaikka, mutta jos siitä jotain pahaa täytyy löytää, niin se on tee. Toimistolla on nimittäin ehtymätön varasto Liptonia. Säästäväisenä opiskelijana kärvistelin ilmaisten Liptonien kanssa viikkoja kunnes totesin, että nyt saa riittää. Irtoteetä en viitsinyt toimistolle viedä, mutta Clipperin English Breakfast on ilahduttanut arkea Tescon Vanilla Chain ohella.
Omenasato alkoi kypsymään ja vanhemmilta riitti omppuja meillekin niin paljon, kuin vaan suostuttiin ottamaan. Kuumeisesti omenoita kuoriessa ja keitellessä olo oli kuin talvivarastoja keräävällä pienellä oravalla. Urakoinnin lopputulema oli 17 purkillista omenahilloa pakastimessa, josta olen aika ylpeä.
Tajusin viimein, että päivittäiset junamatkat voisi käyttää vapaa-ajan lukemiseen. Kirjastosta valikoitui ensimmäisenä lainaan Kolkko kaupunki, joka on jatkoa Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille. Juoni tempaa mukaansa, mutta tarinan lomassa olevat valokuvat eivät ole ihan niin vaikuttavia kuin ensimmäisessä osassa. Loppu myös tuli aika töksähtäen. Trilogiasta on olemassa jo viimeinenkin osa, mutta sitä ei ole käännetty suomeksi.
Tulin myös maininneeksi, että olen onneton kampauksien tekijä ja kiharat eivät varsinkaan pysy. Lopuksi kampaaja tekikin minulle elämäni näteimmät rennot kiharat, selosti tekniikan minulle ja suositteli vahvasti tuotetta, joka ei kuulunut hänellä edes valikoimiin. Onnesta soikeana ja upeilla hiuksilla kelpasi jatkaa Lumikin hiussalongista viettämään treffi-iltaa.
Treffi-iltaan kuului teehetki Teesalonki Sylviassa, jolla sattui tuona iltana olemaan pidennetty aukiolo. Red velvet -kakun kaveriksi valikoitui Butterfly of Taiwan oolong. Aleksi otti suklaakakun kanssa toisen sadon darjeelingia. Kakku oli hyvää, mutta jätti vähän kylmäksi kuitenkin. Oolong sen sijaan valloitti meidät molemmat. Sen maku oli todella täyteläinen ja pehmeä, ehkä vähän jopa pähkinäinen. Teehetken jälkeen mentiin kotiin hieman epäloogisessa järjestyksessä kokkaamaan pääruokaa. Pihviä ja salaattia syötiin ällösöpösti kynttilöin valaistulla parvekkeella.
Mitä sinulle jäi mieleen elokuusta?
Ihania juttuja sun elokuussa! Pidän erityisesti omenahillon keittämisestä. Itse puuhailin samaa, tein useita purkkeja jääkaappiin (omena-inkiväärihillo on muuten ihan huikeeta! Jaan varmaan reseptin blogissa lähipäivinä, koska NAM!), ja lisäksi tein suolakurkkuja ison satsin. Annoin paljon säilykkeitä eteenpäin, koska kaikkea ei ehdi itse syödä. Siitä tuli hyvä mieli. :)
VastaaPoistaJa miten kaunis kuva susta. Mystinen ja silti lempeä. <3
Ooh! Omena-inkiväärihillo kuulostaa tosi kiinnostavalta! Pitää tsekata resepti sitten kun sen postailet. Saapa nähdä hurahdanko tulevina vuosina enemmän säilykkeidenkin ihmeelliseen maailmaan :)
PoistaVoi kiitos Fanni <3
Aivan ihanat kiharat, kampaajan kikkurat kyllä ovat jotakin niin luksusta että sitä suorastaan peilaa itseään jokaisesta heijastavasta pinnasta sellaiset saatuaan ♥ Elokuusta jäi parhaiten mieleen geokätköily! En jotenkin ole tajunnut että sinne metsäpoluille voi oikeasti lähteä kävelemään ja miten miellyttävää on tallustella lankkuja pitkin lumpeiden täyttämälle metsälammelle : D Reippaasti yli 10 kilometriä meni ihan vahingossa. Ah mäntymetsän tuoksua!
VastaaPoistaTämä oli eka kerta, kun oon saanut näin ihanat kiharat! Joskus eri kampaamossa mulle tehtiin sellainen tahattoman 70-lukuhenkinen kiharapilvi, joka onneksi oikeni sekunneissa. Nyt on ihanaa, kun sain ohjeistustakin siihen, miten kauniit ja pysyvät kiharat voi tehdä itse. Joku päivä pitää testailla, miten niissä onnistun! :)
PoistaGeokätköily on varmasti siitä kivaa, että tulee liikuttua myös sellaisiin kauniisiin paikkoihin, joissa ei normaalisti tule käytyä. Metsäpolut ja erityisesti pitkospuut on jotenkin jääneet ainakin mulle lapsuudesta mieleen mystisinä ja jänninä paikkoina :D
Ihana kuva susta :)
VastaaPoistaKiitos Eni! <3
PoistaVoi onpa ihania juttuja! <3 Ja siis varsinkin toi teesalonki! Oon kans ihan hurahtanut teehen ja täällä Jyväskylässäkin on onneksi oma teehuoneensa, Teeleidi, jossa tulee vierailtua aika ahkerasti. :D
VastaaPoistahttps://esmeraldaella.blogspot.com/
Teeleidistä oon kuullut, mutta siellä en oo ikinä käynyt. Mielellään lukisin siitä enemmänkin, jos jossain vaiheessa innostut tekemään siitä postausta! :)
PoistaAargh Liptonia :'D tuntuu että sitä on tullut ihan kahvi -ja teenirsoksi näin vanhoilla päivillään, kun itsekin roudaan töihin omat teepussit (Clipperia niin ikään) ja kahvinkin otan yleensä aamulla mukaan itse pressopannulla keitettynä :D
VastaaPoistaMiksi niin moni työpaikka ostaa Liptonia, vaikka juuri kukaan oikeasti teetä juova ei siitä pidä! :D Clipper on hyvä valinta, jos haluaa maukasta teetä helposti.
PoistaOi, liikaa olen viime aikoina haudutellut vain pussi teetä, täytyykin kaivaa irto teet kaapista ja tutustua myös josko kauppoihin olisi tullut jotain uusia kiinnostavia makuja :)
VastaaPoistaNäytät muuten todella kauniilta tuossa kuvassa <3
Kannattaa! Irtoteessä on niin paljon monisyisemmät aromit ja tekemiseenkään ei mene niin kauaa, kuin mitä moni helposti kuvittelee :)
PoistaVoi kiitos! ^^ <3
Pisteitä siitä että sinnittelit edes vähän aikaa liptonilla, itse ei vaan pysty :D Meilläkin oli omenatalkoot, sain kavereiden kommuunista varmaan 15 kiloa omenoita x) Hyvä että kotiin jaksoi kantaa. Siellä ne odottavat paloina pakkasessa syksyn ja talven kokkaushetkiä. Hilloakin sain pari purkkia. Mua alkoi kiinnostaa maustetut omenahillot, joten ehkä keittelen niitä itse vielä syksyn mittaan saaliistani :)
VastaaPoistaLipton oli ihan menettelevää ehkä sellaisella 10 sekunnin haudutusajalla :D Kerro muuten jos päädyt kokeilemaan maustettuja omenahilloja! Kuulostaa aika ihanalta idealta. Omena-kaneli olisi ainakin semmoinen klassikko, mutta mitähän muita niitä olisi :)
Poista