Kolme mustaa klassikkoteetä Chayasta

Nyt on taas semmoinen mielenkiintoinen viikonloppu vuodesta, kun Hyvinkää täyttyi metallikansalla Steelfestin kymppisynttärien kunniaksi. Nykyiseen musiikkimakuuni festarien kattaus on asteen verran liian tuhtia tavaraa, joten kävin tänään vaan kävelyllä siltä varalta, että olisi tullut tuttuja vastaan (ei tullut). Jollain tapaa tajuan mikä extreme metallissa kiehtoo, mutta minulla ei enää riitä kuuntelijana hermot paria biisiä pidempään. Siinä on liikaa ölinää ja pauketta minulle, eikä mieleni jaksa prosessoida niin paljoa. Silti tekisi mieli mennä nykimään tyyppejä hihasta ja pointtaamaan, että meillä on jotain yhteistä – ottakaa mut mukaan etkoilemaan puistoon tai terassille.

Festaroinnin sijaan siemailen iltateetä mukavasti kotona ja tämän päivän postauksen teemakin liittyy teehen. Viime marraskuussa tapahtui harvinainen sattuma, kun monet mustat klassikkoteelaadut loppuivat teekaapistani samaan aikaan. Siinä oli mainio tilaisuus ostaa täydennyksiä ja tehdä niistä postaus. Kaupaksi valikoitui Chaya, johon minulla on nykyään hassun kommelluksen vuoksi kantiskorttikin. Esittelyssä ovat nyt siis Chayan Earl Grey, Finest English Breakfast sekä Masala Chai. Kaikki luomua! Tällä kertaa kirjoittelen näistä teelaaduista pelkkien tuotearvioiden lisäksi myös vähän perustietoa.

Earl Grey

Earl Grey on yksi maustettujen teelaatujen ehdottomista klassikoista ja siitä on lukuisia versioita. Perinteisimmillään Earl Grey sisältää vain mustaa teetä, joka on maustettu bergamotilla. Jos bergamotti ei ole tuttu, niin kyseessä on siis sitruunalle sukua oleva hedelmä. Earl Grey on nimetty brittiläisen pääministerin jaarli Charles Greyn (1764–1845) mukaan (Teepolku).

Earl Grey on yksi kestosuosikeistani etenkin aamuisin, koska sen maku on niin piristävä. Erityisen hyvin se sopiikin suolaisten aamiaisten, kuten avokadoleipien kanssa. Tässä Chayan Earl Greyssa on todella täyteläinen ja yllättävänkin pehmeä maku. Kuulostaa varmaan yllättävältä, mutta ehkä jopa kaipaisin tähän vähän enemmän kipakkuutta. Jokatapauksessa, todella hyvää tämäkin ja tulee taatusti ostettua toistekin.

Finest English Breakfast

English Breakfast kuuluu Earl Greyn ohella tunnetuimpien teelaatujen joukkoon. Se ei ole maustettu, vaan teesekoituksen luovat erilaiset mustat teelaadut, jotka ovat tyypillisesti Afrikasta, Intiasta ja Sri Lankasta. English Breakfast on tyypillisesti broken leaf, eli teenlehdet eivät ole kokonaisia vaan pienempiä, jolloin lehdet luovuttavat vahvemman maun veteen nopeammin. Maultaan English Breakfast on täyteläinen, hieman maltainen ja virkistävä ja se on luotu tuomaan vastapainoa perinteiseen tuhtiin English Breakfast -aamiaiseen. English Breakfast voidaan nauttia maidolla ja sokerilla.

Chayan Finest English Breakfastissa on Ceylonin lisäksi Darjeelingia, eli se ei ole aivan tyypillinen English Breakfast. Se onkin paljon kepeämpi ja vehreämpi. Maku on sen verran hienostunut, ettei tämä välttämättä edes vaadi maitoa kaverikseen. Vaikka teehifistelijä olenkin, niin taidan olla enemmän klassisen English Breakfastin ystävä, mutta tähän variaatioon oli mielenkiintoista tutustua.

Masala Chai

Kolmikon viimeisenä klassikkoteelaatuna on masala chai, joka juontaa juurensa yli 5 000 vuoden taakse Intiaan ja pelkistä mausteseoksista haudutettaviin juomiin. Musta tee, maito ja hunaja tulivat osaksi chai-kulttuuria vasta 1800-luvun puolivälissä. (Teatulia)

Tyypillisesti Masala Chaissa pohjana toimii intialainen musta tee, joka on maustettu vahvoilla mausteilla, kuten kanelilla, kardemummalla, mausteneilikalla, inkiväärillä ja pippurilla. Intiassa eri alueilla ja perheillä on oma tapansa tehdä chaita, ja sitä heijastelee myös teekauppojen laaja chai-valikoima.

Chayan Masala Chai on herkullinen tee, jossa havaitsin mausteista suurimmassa roolissa kanelin. Maidon ja hunajan kanssa Masala Chain maku toi minulle mieleen korvapuustin. Kerrassaan ihana kylmien kuukausien suosikki.

Mikä on näistä klassikkolaaduista suosikkisi, Earl Grey, English Breakfast vai Masala Chai?